 |
MGM-140 ATACMS
(Advanced Tactical Missile System) |
Se kuka omistaa ihmisten sielun omistaa valtion”, on muunnelma Napoleon Bonaparten sanomasta kliseestä, “se joka omistaa sotilaan mielen omistaa armeijan”, ja tällä tarkoitan sitä, että tietenkin esimerkiksi puolustus- tai sotilasliittojen jäsenmaiden kansalaisille pitää voida perustella se, miksi jonkun toisen maan puolelle lähdetään sotimaan. Eli miksi ei anneta jokaisen maan hoitaa omat asiansa, ja jätetä sitä vastaamaan yksin teoistaan, on kysymys, mihin pitää löytää vastaus, ennen kuin lähdetään antamaan apua yhtään kenellekään. Tuolloin taitava propagandisti kysyisi sellaisen kysymyksen, että miksi esimerkiksi Hollantilaisen nuoren pitäisi lähteä sotimaan esimerkiksi Suomen tai jonkun Baltian maan takia?
Tuolloin tällainen “Goebbelsin serkku” jatkaisi sitten lausetta sanoen, että “siinä on niin monta maata Baltian sekä Hollannin välillä, että mitä sitten jos Baltia menetettäisiin, ja se kun on muutenkin niin pieni alue, että sen puolesta tuskin kannattaa tehdä mitään”. Tuollaista kieltä propagandisti sitten tietenkin puhuu kaikille, jotka vain häntä jaksavat kuunnella, ja silloin tietenkin on hyvä vedota kansaan, joka varmasti kokee esimerkiksi maanpuolustuksen hyvin tärkeänä asiana, mutta ei sitten takuulla halua missään nimessä taistelemaan mitään toisten sotia.
Kuitenkin hän unohtaa sen, että jos ei toisille anneta apua rauhan aikana, niin silloin tietenkään sitä ei voida sodan sytyttyä edes odottaa. Tuollaisia ihmisiä on paljon maailmassa, ja heistä tietenkin on mukavaa lähteä aina välillä kertaamaan, ja tietenkin tuollainen toiminta antaa kyseisille yleensä joukkueen johtajina toimineille henkilöille upean kokemuksen. Mistään sotilaallisesta liittoutumasta ei ole maallemme pelkästään hyötyä tai haittaa. Eli jos emme rauhan aikana halua hakeutua NATO:oon, niin sodan sytyttyä ei tuohon puolustusliittoon ole varmasti asiaa.
Toisaalta pitää muistaa se, että Venäjän ydinaseet ovat todella hyvä pelote, ja tuo maa ei ole mikään Syyria, eli sitä ei niin vain pommiteta täsmäpommeilla kuin jotain Irakia tai Syyriaa. Joten se puuttuisiko NATO sitten Venäjän ja esimerkiksi Suomen välisiin konflikteihin yhtä innokkaasti kuin sen edustajat aikoinaan esittivät saadakseen kansan tuo liiton taakse.
Mutta sotilaallinen liittoutuminen merkitsee kuitenkin sitä, että myös heidän oma armeijansa voi joutua sotaan, joka ei palvele suoraan heidän valtionsa etua, ja tuolloin pitää voida erittäin hyvin perustella se, miksi valtion pitää liittyä sotilasliittoon, missä se voidaan vetää mukaan konflikteihin, jotka eivät mitenkään sitä itseään koske. Sotilasliittojen kannattajat taas puhuvat siitä, että tuolla tavoin turvataan sotilastarvikkeiden hankkiminen myös kriisitilanteessa, ja samoin voidaan saada muiden maiden joukkoja oman armeijan tueksi, mutta kun puhutaan esimerkiksi Suomeen kohdistuvista uhista, niin silloin pitää ottaa huomioon se, että Venäjä on ydinaseita hallussaan pitävä valtio, jonka konventionaalinen iskuvoima on myös erittäin kova verrattuna sen ympärysvaltoihin, ja esimerkiksi yhdelläkään muulla Itämeren alueen maalla kuin Venäjällä ei ole pitkän matkan risteilyohjuksia, eli noiden välineiden kohdalla NATO on melko riippuvainen juuri USA:n tuesta.
Mutta vain Venäjällä on hallussaan pitkän matkan maalta laukaistavia risteilyohjuksia, mikä saattaa olla paha puute NATO:n varustuksessa. NATO:n Tomahawk-järjestelmä on sidottu laivoihin, joiden löytäminen sekä tuhoaminen on helpompaa kuin kuorma-autolla hinattavalla olevilla laveteilla sijaitsevilla ohjuksilla. Tuollaisten kuorma-autolavettien etu esimerkiksi pommikoneisiin sijoitettuihin ohjuksiin nähden, on se että nuo lavetit voidaan ajaa mihin tahansa latoon piiloon, ja sitten iskun alkaessa ne vain tuodaan pihalle, ja aseet laukaistaan kohteisiin. Kun puhutaan siitä, miten mikäkin mielipide sitten ajetaan ihmisten tietoisuuteen, niin silloin tietenkin tarvitaan julkista sanaa eli lehdistöä.
Se saako USA sijoittaa esimerkiksi maalta ammuttavia ATACMS (Advanced Tactical Missile System) -ohjuksia jonkun valtion alueelle riippuu kyseisen valtion johdon tahdosta. Ja siksi tuossa tapauksessa täytyy sitten edetä melko varovaisesti, koska noita aseita pelätään sekä vastustetaan monissa piireissä. Ja tietenkin ihmiset pelkäävät sitä, että tällaiset aseet saavat aikaan sen, että Venäjä alkaa kohdistaa tulivoimaansa näihin aseisiin, jotta ne saadaan tuhottua ennen, kuin niistä on vaaraa. Tuolloin voidaan tuoda esiin juuri näitä negatiivisia asioita, joita kyseinen asejärjestelmä tuo tullessaan. Toki ATACMS-ohjukset ovat vastaavia kuin Venäjän SS-26 “Stone”, mutta se mikä ihmisiä pelottaa tällaisissa asejärjestelmissä on se, että USA käyttää niitä operaatioissaan, vaikka valtio jonka alueella nuo aseet ovat ei ole liittynyt sotaan, tai sitten niitä kuljetetaan sotatoimialueella neutraalin valtion alueen läpi.
Tällaisten seikkojen tuominen esiin varmasti saa ihmiset epäröimään esimerkiksi NATO:oon liittymistä, mutta samalla unohdetaan sellainen asia, että Venäjällä on tällä hetkellä käytössään vain oma alueensa, vaikka se varmasti haluaa sijoittaa pitkän matkan SS-N-21 risteilyohjuksia myös Syyriaan sekä muihin maihin, jotka ovat sen liittolaisia. Sotilaallisen liittoutumisen kannalta tällaiset asiat ovat hyvin tärkeitä, ja jos esimerkiksi Suomi liittyy NATO:oon, niin silloin esimerkiksi juuri ATACMS-ohjusten liikuttelu voisi tapahtua paljon laajemmalla alueella, jolloin niiden etsintä olisi hyvin vaikeaa verrattuna tilanteeseen, missä niiden liikkuma-ala on rajattu Norjaan. Kuitenkin julkista mielipidettä voidaan muokata helposti ottamalla tiedotusvälineet hallintaan.
Tuolloin voi Venäjä tai joku NATO-maa hankkia esimerkiksi toisen maan alueella ilmestyviä sanomalehtiä tai mediataloja haltuunsa, ja sitten aletaan lobata voimakkaasti vain sitä omaa kantaa noiden tiedotusvälineiden sivuille. Eli esimerkiksi NATO voidaan näyttää yksisilmäisesti joko turvana tai onnettomuutena, josta ei maallemme ole mitään hyötyä vaan pelkästään haittaa. Jos taas jäämme liiton ulkopuolelle, niin silloin emme pääse vaikuttamaan NATO:n sisäisiin päätöksiin. Kuitenkin tuon liiton jäsenyys on siitä ongelmallinen, että siitä ei ehkä voi luopua aivan helposti. Eli jos joku NATO-maa alkaa toimia vastuuttomasti, niin silloin taas maamme voi joutua mukaan hyvin ikävään selkkaukseen, mihin se ei muuten joutuisi.
Tuolloin kuitenkin pitää ottaa se asia huomioon, että jos emme rauhan aikana anna toisille tukea, niin emme sitä konfliktin alkaessa tule saamaan. Toisaalta Venäjän ydinaseet varmasti eivät kannusta lähtemään pommittamaan tuota valtiota, ja saattaa olla, että Venäjän tekoihin puuttuminen voi olla vähän turhan hankalaa. Ja kukaan tuskin haluaa sotaa tuota maata vastaan. Eli se tulisiko NATO maamme avuksi konflikteissa, vaikka olisimme tuon liiton jäseniä, on varmasti hiukan avoin kysymys. Mutta jos maamme johto ei liittoudu, niin silloin tietenkin voimme odottaa jäävämme yksin konfliktissa.
