Ihmisten perimän muuttaminen tuotteeksi.

Nykyään sisarussuhteen toteaminen tapahtuu geneettisellä testauksella, jossa sisaruksiksi epäiltyjen ihmisten DNA:ta verrataan toisiinsa. Näin ollen voidaan olla varmoja siitä, että he ovat tai eivät ole biologista tai muuta sukua toisilleen. Tämä on hyvin tärkeää silloin jos pari suunnittelee lapsen hankkimista, ja toisen isästä ei ole mitään tietoa. Näin ollen DNA-testillä voidaan todeta, jos nuo henkilöt ovat kelpoisia hankkimaan lapsia toistensa kanssa, ilman vaaraa siitä että esimerkiksi perinnöllisten sairauksien riski kasvaa. Mutta tietenkin voidaan tehdä myös geneettistä suunnittelua sen mukaan, millaisia lapsia halutaan tehdä. Ja kuten olen paljon kirjoittanut muualla, niin esimerkiksi kahta professoria voidaan parittaa keskenään, jotta he sitten saisivat lapsia. Tämä parittaminen ei ehkä tapahdu luonnossa, vaan nämä lapset voidaan tuottaa keinohedelmöityksellä siten, että hedelmöitys tapahtuu koeputkessa, ja siihen käytetään ehkä näytteenoton yhteydessä hankittuja siittiö- ja munasoluja.

Tällainen toimenpide voidaan tehdä ilman, että vanhemmat saavat tietää mitään tästä, kun he saapuvat hedelmöityspoliklinikalle. Eli genomien tutkija vain valitsee sellaiset vanhemmat, joiden ulkonäkö vastaa noiden solujen luovuttajien ulkonäköä, ja jotka haluavat saada lapsia, ja sitten siirtää kohtuun alkion. Nämä solut voidaan kerätä talteen esimerkiksi PAPA-testin yhteydessä, ja mieheltä keräämiseen on monta tapaa, joista yksi tietenkin on varastaa noita soluja vaikka ilotytön avulla, tai sitten otetaan kiveksestä pieni palanen, ja sen avulla sitten tuotetaan siittiöitä. Mutta tietenkin on mahdollista tehdä noista alkioista myös ihmisklooneja, kuten olen miljoona kertaa kirjoittanut. Se miten tuon tulevan jälkeläisen perinnöllisyys määräytyy riippuu sukusolujen luovuttajista, ja totta kai esimerkiksi musikaalisuus on melko helppoa todeta, ja tietenkin älykkyysosamäärä saadaan teettämällä henkilölle joku älykkyystesti.

Näin voidaan seuloa sukusolujen luovuttajien joukosta sellaisia henkilöitä, jotka ovat matemaattisesti tai muuten lahjakkaita. Eli se millä tavoin lahjakasta ihmistä halutaan, riippuu siitä missä tuo henkilö on hyvä. Ja tietenkin matematiikan professorit ovat hyviä matematiikassa, ja arkkitehdit varmasti omaavat luovaa ajattelutapaa. En tiedä onko tällainen suunnittelu aivan laillista, mutta tietenkin tätä voidaan tehdä ihan missä vain, eli vaikka orkesterin johtajalta voidaan varastaa sukusoluja esimerkiksi syöpätestien verukkeella, ja tietenkin testiryhmänä voidaan käyttää vaikka WHO:n lääkäreiden listaa, josta valitaan vaikka oman lääketieteellisen alueensa huippunimiä, joide antamista näytteistä tehdään sitten alkioita koeputkessa. Ja tuo biomateriaalin antaminen voi olla kirurgisesti tapahtuva, eli tuo henkilö ei tätä luovutusta saa edes tietää, koska mitään epäilyttävää ei tuossa testissä ollut.

Kloonaus on todella kiehtova sekä samalla kiistanalainen tutkimuskohde, josta välillä puhutaan mahdollisuutena tai uhkana ihmiskunnalle. Kun puhutaan ihmisen kloonaamisesta kantasoluja varten, jotta tiettyjä syöpiä voidaan hoitaa, niin samalla puhutaan myös mahdollisuudesta luoda uusia Albert Einsteineja tai muita neroja liukuhihnalta. Tuo mahdollisuus tietenkin on kiehtova, mutta ongelmana on sitten se, että Pohjois-Korean käsissä tuollainen Einstein voi olla hyvin vaarallinen tuttavuus. Ja mikään tietenkään ei tarkoita sitä, että lapsen todellista tarkoitusta valtion kannalta ei kerrota edes hänen äidilleen. Eli tuo nainen kantaisi ja hoivaisi kloonia kuten muitakin lapsia hoivataan. Muuten tuo lapsi ei mitenkään eroaisi muista lapsista, paitsi että hänellä olisi tietynlainen hedelmöitystapahtuma. Ja tämä tekniikka avaa mahdollisuuden tehdä tuolla tieteellä liiketoimintaa, mikä on hiukan eettisesti arveluttavaa.

Eli tulevaisuudessa nuo lapsettomuuslaboratoriot voivat olla paikkoja, jossa ihmiset saavat tilata niitä ominaisuuksia lapsen perimään, mitä he sattuvat haluamaan hänellä olevan. Joten kyseessä olisi oikeastaan ihmistehdas, jonka toiminta kyllä vaatii hiukan muutoksia lainsäädäntöön sekä moraalikäsityksiin. näin siis voidaan luoda joukko täysin yhteneväisiä ihmisiä, joille voidaan kaikille antaa sama kasvatus, tai heidän avullaan voidaan selvittää geneettisen perimän vaikutusta vaikkapa taitojen kehittymiseen, ja epämoraalinen henkilö sijoittaisi nämä lapset erilaisiiin kasvuympäristöihin, jotta hän voisi seurata heidän kehitystään, jotta hän voisi selvittää perimän osuutta ihmisen taitojen kehittymisessä.