ISIS:in johtaja on tyyppiesimerkki vankiloiden ongelmasta (Miksi ISIS värvää veljespareja niin mielellään?)
Nyt sitten on menossa suuroperaatio tuota terroristijärjestöä vastaan, ja vilkaisin tuossa Internetistä, että ISIS:in johtaja on amerikkalaisella vankileirillä oleskellut muslimi, joka on suorittanut Baghdadin islamilaisessa yliopistossa tohtorin tutkinnon islamilaisessa teologiassa. Sen jälkeen tuo henkilö on ollut yhdysvaltain vankileirillä Afganistanissa, tai se oikeastaan on aivan sama, että oliko tuo johtaja ennen vai jälkeen tohtorin tutkintonsa amerikkalaisten vankina. Tuo mullah kuitenkin on kuin tahattomana symbolina siitä ongelmasta, mikä vankeinhoitolaitoksella on kaikkissa maissa, ja en usko että hän ennen tuota vankeuttaan oli kovin vaarallinen henkilö, koska hänet oli sitten päästetty leiriltä pois. ISIS värvää mielellään veljeksiä, koska he ajattelevat, että kun vanhempi veli saadaan mukaan, niin hän vetää nuoremman perässään, ja tuo ajattelutapa johtuu siitä, että nuo alueet, mistä järjestö on peräisin ovat hyvin patriarkaalisia, joten vanhemman veljen auktoriteetilla saadaan myös nuoremmat helposti mukaan tuohon toimintaan. Ja kohdistamalla värväyksen veljeksiin, ajattelee ISIS saavansa kaksi värvättyä yhden hinnalla.
Kuitenkin ilman tuota vankeutta, olisi tuskin käynyt niin, että tuo henkilö olisi radikalisoitunut ja pystynyt luomaan sellaisia suhteita, joiden avulla hän pystyi sitten luomaan tuon vaarallisen ISIS:in nimeä kantavan organisaation. Se että tuo operaatio oli mahdollinen, johtuu ilmeisesti siitä, että tuo ISIS:in johtaja voi siellä solmia vakuuttavasti ne suhteet, mitä tarvitaan tuon verkoston rakentamiseen. Eli kävi niin kuin joillekin muillekin vankilaan joutuneille henkilöille on käynyt sekä Suomessa että maailmalla. He ovat saattaneet olla pikkutekijöitä alamaailmassa, mutta vankilassa heidät sitten ikään kuin "esiteltiin" noille suuremmille tekijöille, jotka alkoivat tietenkin yllyttää noita ihmisiä, ja siten he ikään kuin kovenivat, ja eteen tuli tietenkin myös mahdollisuus toteuttaa itseä noiden fanaatikkojen kautta.
Tuo henkilö tietenkin on hyvin älykäs mies, koska tohtorit eivät yleensä kovin tyhmiä ole. Ja tietenkin nuo hiukan oppimattomat Al Qaidan miehet sitten kehuivat häntä tähtiin sekä taivaisiin, joten tuosta tämä teologi sai sitten herätyksen siihen, että hänestä tuli ääri-islamisti. Kyseessä on sama tilanne, kuin jos tuleen alkaa puhaltaa happea. Tuo ISIS-johtajan ajattelutapa tietenkin oli ennenkin vanhoillinen, ja ehkä hänen sosiaalinen elämänsä rajoittui moskeijaan, jossa sitten hän tapasi muitakin vastaavalla tavalla ajattelevia ihmisiä. Mutta kun hän sitten joutui amerikkalaisten vankileirille, niin hänen ennestään vanhoilliset ajatuksensa tulivat nyt hyväksytyksi toveripiirin toimesta, ja siitä sitten seurauksena on ollut se, että tuo henkilö on sitten alkanut pitää islamia ainoana olemassa olevana tienä. Tätä kutsutaan psykologiseksi imploosioksi, eli kun henkilön tiettyä mielipidettä tuetaan tarpeeksi, niin seurauksena on se, että tapahtuu imploosio, ja ihminen uskoo oikeasti siihen, että hänen tapansa ajatella asioista on ainoa oikea.
Ja noissa Al Quaidan piireissä ei varmasti paljoa vastaan väitetä, jos johtaja antaa käskyjä. Samalla tavoin ainakin joissakin tapauksissa on liitytty muihinkin rikollisjärjestöihin. Eli kun pikkurikollinen joutuu vankilaan, niin silloin tietenkin mieleen tulee se, että hän hakeutuu samaa aatetta kannattavien ihmisten pariin. Ihminen on sosiaalinen eläin, joka hakeutuu mielellään sellaisiin piireihin, jotka ymmärtävät häntä sekä ovat samaa mieltä hänen kanssaan. Ja jos ainoa jonka kanssa seurustella on joku ääriliikkeen edustaja, niin silloin ollaan menossa siihen suuntaan, että ihminen alkaa sitten kärjistää myös omia mielipiteitään, kun hänen pitää joka asiassa olla samaa mieltä noiden äärimmäisen tiukkoja mielipiteitä esittävien miesten kanssa, koska tuo onneton pelkää jäävänsä pois joukosta, joten hän hylätyksi tulemisen pelosta sitten kokee tarvetta miellyttää ryhmäänsä jokaisessa asiassa. Tuo sama asia sitten loi historian kammottavimmat tappo-organisaatiot kuten Waffen-SS:n sekä SAS:n ja muut kommandojoukot.
Eli kun henkilö halusi miellyttää omaa ryhmäänsä jokaisessa asiassa, niin silloin hän ensin otti uniformun päälleen, ja sen jälkeen hänen yksilöllisyytensä alkoi kuolla, kunnes lopulta hänellä oli jäljellä enää ryhmänsä, jonka edestä nuo miehet sitten ottivat jopa syanidikapselinsa jäädessään vangiksi, koska he pelkäsivät kuulustelijoita. SAS:n tilanne oli samanlainen, koska liittoutuneiden kommandojoukkojen jäseniä ei otettu vangiksi, vaan heidät ammuttiin muitta mutkitta, koska he olivat kotoisin Tsekkoslovakiasta tai muista Saksan miehittämistä maista, ja tuo teki heistä tietenkin laittomia taistelijoita. Samaa pelkäsivät SS-miehet, joiden rikokset tunnettiin kautta Euroopan. Ja varsinkin venäläisten vangiksi jäämisellä peloteltiin todella paljon, eli "komissaarikäskyn" sekä muiden sotalakien vastaisten toimien takia saksalaiset pelkäsivät vangiksi jäämistä. Ja miten nuo ISIS- sekä Al Qaida oikeastaan eroavat noista kammotuista eliittijoukoista, paitsi että nuo SAS sekä SS olivat virallisia organisaatioita, ja nämä kaksi viimeistä ovat epävirallisia malleja noista kauhuarmeijoista. Ja todellisuudessa nuo erikoisjoukkojen kouluttamat soluttautujat eivät varmaan kiinni jäädessään voi kovin tyylikästä loppua odottaa, joten heidät on pakotettu taistelemaan loppuun asti, jotta nämä miehet voivat välttää hirviömäisen mestauksen ISIS:in käsissä.
Comments
Post a Comment