SS rynnäkköprikaati RONA sekä sen yhteys "DEEP WATER" sekä "PAPERCLIP"-operaatioihin

SS.-Brigadenführer Bronislaw Kaminski
1899-1944
Kuva I

1. Alkuperäinen tehtävä oli soluttautua sotavankien joukkoon


Olen kirjoittanut tästä osastosta ennenkin, ja se kirjoitus koskee osaston toimintaa Ardennien offensiivissa, mikä oli Saksan viimeinen yritys kääntää taistelun kulku länsirintamalla. Mutta osaston toiminta alkoi oikeastaan jo ennen Hitlerin hyökkäystä länteen neljä vuotta ennen Ardennien taistelua. Se perustettiin RSHA:n toimesta soluttautumistehtäviä varten soluttautumaan vangiksi saatujen liittoutuneiden sotilaiden joukkoon onkimaan tietoja noiden sotavankien mahdollisista pakoyrityksistä sekä muusta vastaavasta toiminnasta, mikä saattoi vaarantaa valtakunnan turvallisuutta.

Alkuperäiseen osastoon ilmoittautuivat henkilöt, joiden englannin- tai ranskan kielen taito oli tarpeeksi sujuvaa, jotta nuo henkilöt voisivat esiintyä britteinä sekä ranskalaisina.  Myöhemmin sen yhden osaston johtoon astui mies nimeltään  SS-kenraalimajuri eli Brigadenführer Bronislaw Kaminski 1899-1944 (Kuva I), jonka SS-rynnäkköprikaati RONA tunnetaan kovuudestaan sekä julmuudestaan. Nuo RONA-miehet värvättiin eri vankiloiden kuolemanselleistä sekä NKVD:n kurileireiltä karanneista vangeista. RONA:n tehtäviin kuului pelon herättäminen vallattujen alueiden väestön keskuudessa, sekä avustaa GESTAPO:a  vangittujen neuvostosotilaiden kuulusteluissa. Kyseisen osaston todellinen tehtävä oli toimia niin sanottuna terrorikomennuskuntana, jonka jäsenet sitten voitiin tehtävän jälkeen ampua ilman oikeudenkäytejä, jotta nuo saksalaiset SS-upseerit saattoivat peittää rikostensa jäljet.

Se onnistui tehtävässään loistavasti, eli RONA:n jäsenet ampuivat järjestelmällisesti naisia sekä lapsia, että polttivat siviilien taloja ja ryöstivät omaisuutta. Eli Himmler oli tyytyväinen yksikön toimintaan, koska se korosti hänen mielestään itäisten kansojen alemmuutta saksalaisiin nähden, ja myöhemmin sen komentaja SS-Brigadenfürer Bronislaw Kaminski teloitettiin Varsovan kapinan yhteydessä ilmeisesti SS:n yrttiäessä vaientaa julmuutensa todistajia. Eli Kaminski saattoi olla Himmlerin tai Goebbelsin varaama syntipukki, jota oli ajateltu syyttää myöhemmissä puhdistuksissa Holocaustista, jotta saksalaiset välttyisivät syytteiltä, jotka koskisivat nimen omaan siviilien ampumista itärintamalla sekä keskitysleireillä. Kyseisen osaston nimi on muuttunut monta kertaa, mutta yleisimmin se tunnetaan "Sonderpanzerkampfkommando 150", osasto "GREIF" tai "OSTLAND" eli "Itäiset armeijat" toimintaryhmän-nimillä. Eli se toimi samalla nimellä, kuin Skorzenyn alainen GREIF-ryhmä Ardenneilla, ja RONA-miehiä oli myös perehdyttämässä saksalaisia ukrainan sekä venäjän kielioppiin, kun esimerkiksi ukrainalaisia haastateltiin heidän liittyessään SS:n ukrainalaiseen vapaehtoisdivisioonaan tai hakeutuessaan keskityleiripalveluun.

Myöhemmin tuo yksikkö alkoi myös kehittää tiettyjen "sonderkommandojen" komentajien kielitaitoa. Nämä erikoisosastojen komentajien alaiset olivat yleensä "OPERATION BARBAROSSAN" yhteydessä värvättyjä itäisten alueiden kansojen joukosta värvättyjä henkilöitä, joille noiden komentajien piti pystyä antamaan käskyjä. Samoin noiden erikoisosastojen komentajien sekä heidän saksalaisten SD-miesten piti pystyä raportoimaan noiden henkilöiden yrityksistä kapinoida. Eli RSHA epäili jo valmiiksi noiden toimintaryhmien olleen NKVD:n soluttamia.

2. Osaston toiminta Itärintamalla sekä keskitysleireillä oli epäilyttävää.

Syy miksi puhun tässä nimen omaan saksalaisten osastojen toiminnasta, johtuu siitä että noistakin toimista saa paremmin tietoa kuin liittoutuneiden vastaavasta toiminnasta, koska esimerkiksi GESTAPO:n arkistojen kopioita on monissa maissa, kun taas SOE:n arkistot tuollaisten toimien taholta tuhottiin 1950-luvulla, ja Neuvostoliiton arkistoihin ei ole ilmeisesti vielä pääsyä tai sitten se on tuhottu.

Mutta liittoutuneilla tiedetään olleen soluttautujia jopa Hitlerin päämajassa, tai niin ainakin kirjassa "Soluttautujat" väitetään, ja myös NKVD:llä oli Euroopassa laaja agenttiverkosto, jota se sitten ajatteli käyttää myös Toisen Maailmansodan jälkeen tiedon hankintaan, ja sama tietenkin koskee myös länsivaltoja, jotka halusivat luoda oman vakoojaverkostonsa itäblokin alueelle, ja myös suomalaisia oli silloin 1950-luvulla tuossa toiminnassa mukana. Tai ainakin näin Jukka Rislakin kirjoissa väitetään. Joten liittoutuneiden operaatioita on tietenkin tuon takia salattu, mutta neuvostoliittolaisten, suomalaisten sekä saksalaisten itsensä kirjoittamista kirjoista ilmenee paljon nimenomaan tuon osaston toiminnasta. Kirjoittajina ovat olleet Reinhard Gehlen sekä Leopold Trepper, joka johti aikoinaan NKVD:n vakoilurengasta nimeltään "ROTE KAPELLE" sekä Vladimir Sudoplatov.

Yleisin toimintatapa, millä tuo osasto sekä sen ukrainalaiset apurit tunkeutuivat sotavankien sekä pidätettyjen juutalaisten sekaan, oli se että he esittivät sotavankeja tai paikallisia pidätettyjä.  Kyseisten Gestapo-miesten tarkoitus oli etsiä henkilöitä, jotka ensinnäkin olivat saaneet tietää Holocaustista. Samoin he etsivät henkilöitä, joiden tarkoitus oli pitää yhteyttä vankeihin, mutta myös muita tarkoituksia oli tuolle toiminnalle ajateltu sekä Abwehrin että Waffen SS:n parissa.

Kyseiset agentit saivat käskyn järjestää näyteltyjä pakoja keskitysleireiltä. Eli he yrittivät näin paljastaa henkilöitä, jotka olivat kätkeneet juutalaisia sekä partisaaneja. Operaation onnistumisprosentista ei kukaan oikeastaan tiedä, koska nuo erikoismiehet naamioitiin keskitysleirivangeiksi tatuointeja myöten, ja joskus saattoi tapahtua niin, että heidät "desinfioitiin" muiden vankien mukana. Joskus tuo kaasukammioon joutuminen tapahtui vahingossa, kun heitä ei muistettu erottaa vankiryhmästä. Mutta toisinaan tuo surmaaminen tapahtui, jotta "AKTION REINHARD" eli juutalaisten joukkomurha voitiin salata myös niiltä SS:n jäseniltä, jotka eivät siitä olleet tietoisia.


3. Kielten osaaminen on tärkeää myös nykyaikaisissa vastasissitoimissa.

Nuo miehet palvelivat usein "Sondekommando " Ostlandin"" eli Kenraali Reinhard Gehlenin perustamissa partisaanien vastaiseen toimintaan erikoistuneissa toimintaryhmissä.  Tuohon osastoon otettiin jäseniksi sekä ukrainalaisia että venäläisiä, jotka oli puoliväkisin värvätty GPU:n vankileireiltä sekä erilaisten rangaistuslaitosten asukkien joukosta. Syy siihen miksi RSHA sitten halusi näitä henkilöitä palvelukseensa johtui siitä, että slaavilaisten kielten osaaminen oli erittäin huonoa kolmannessa valtakunnassa. Noiden osastojen toiminta on ollut monesti melko raakaa, ja niiden menestyminen ei ilmeisesti ollut kovin hyvää, joskin ukrainalaisten SS-miesten ei varmasti katsottu olleen tasa-arvoisia saksalaisten kanssa.


Tuo kielten osaaminen oli tärkeää, kun esimerkiksi propagandajulisteita tehtiin sekä partisaaneja etsittiin ja kuulusteltiin. Jos kuulustelija ei hallitse kuulusteltavan puhumaa kieltä, niin silloin hän ei voi hankkia mitään tietoja puhuttamalla tuota henkilöä. Kun kohdehenkilöä kuulustellaan, niin kuulustelijan on osattava kommunikoida hänen kanssaan sekä tunnettava kohteensa kulttuuri, jotta hän voi ennakoida mahdolliset itsemurhayritykset. Ilman tuota taitoa kuulustelusta ei ole mitään hyötyä. Kun ihmistä kuulustellaan, niin hänen puhettaan pitää silloin kääntää toiselle kielelle, muuten ei kuulustelija saa mitään tietoja puristettua kohteesta, joka ei osaa hänen kieltään.

Mutta kuten tiedämme, niin sama ongelma, mikä oli aikoinaan RSHA:lla Venäjän operaation suhteen, on myös nykyisellä NATO:lla taistelussa terroristeja vastaan. Eli jos noiden terroristien kieltä ei kukaan osaa, niin heidän jäljittämisensä salakuuntelunauhojen avulla on mahdotonta. Tuota salakuuntelua käytetään, kun vastapuolen toimintaa yritetään ennakoida. Ja terroristien toiminnasta tekee erilaisen se, että he käyttävät kommunikaatioonsa normaaleja GSM-puhelimia sekä sähköposteja. Tuon takia noiden henkilöiden jäljittäminen on hiukan hankalaa. Mutta itse kyllä pelkään, että tämä terrorismin vastainen sota antaa mahdollisuuden tuollaisten RONA-komennuskuntien perustamiseen, koska tuo sota antaa ihmisten mielestä luvan tehdä noilla alueilla mitä hyvänsä. Mutta vielä voidaan kysyä, että toimivatko jotkut RONA-miehistä mahdollisesti CIA:ssa 1950-luvulla, eli jatkoiko tuo osasto kommunismin vastaista toimintaansa vielä silloin kun noita henkilöitä oli etsintäkuulutettu sotarikoksista? Eli merkittiinkö sen jäseniä valheellisesti kuolleiksi, jotta he voisivat jatkaa suurta kommunismin vastaista taisteluaan, ja tiesikö CIA, millaisia miehiä se oli värväämässä operaatioiden "PAPERCLIP" sekä "DEEP WATER" yhteydessä.

charelesfort.blogspot.fi