Kyllä kansa tietää, sanoi presidentti Kekkonen

"Kyllä kansa tietää" sanoi tasavallan presidentti Urho Kekkonen aikoinaan. Ja tämä tietenkin on näkynyt osittain myös brittien toiminnassa tämän kansanäänestyksen jälkeen. Eli he ovat nyt sitten lopulta etsineet tietoa EU:sta. Tämä toiminta kuvastaa hyvin kansanäänestyksen ongelmia. Kysymys on nimittäin siitä että onko ihmisillä oikeasti käsitystä siitä, että mistä asioista kansanäänestys sitten oikeastaan pidetään? Samoin onko heille kerrottu, miksi tuota päätöstä ei tehdä parlamentissa, vaan se annetaan suoraan kansalle?

Eli onko ihmisille jaettu tarpeeksi oikeaa ja asiallista tietoa aiheesta, josta heidän pitää tehdä päätöksiä. Toisin sanoen tietävätkö ihmiset oikeasti, mistä kaikesta he kansanäänestyksen yhteydessä päättävät? Ja onko heille selitetty sitten se, miten tuo päätös vaikuttaa heidän jokapäiväiseen elämäänsä tai muihin heitä koskeviin asioihin? Kansanäänestyksen ideana on se, että ihmisten mielipidettä eri asioista kuunnellaan, mutta yksi asia kuitenkin on jäänyt ikään kuin piiloon, kun puhutaan suorasta demokratiasta, ja se koskee parlamenttia.

Näet kaikissa eurooppalaisissa maissa ylin valta on parlamentilla, jossa tehdään kaikki lain säätämistä koskevat päätökset. Ja kansanäänestykset eivät ole mitenkään kovin yleisiä asioita läntisessä Euroopassa. Eli se että parlamentti kysyy kansalta mielipidettä on yleensä merkki heikkoudesta. Syy miksi olemme siirtyneet edustukselliseen demokratiaan johtuu siitä, että kun lakia säädetään, niin silloin pitää sen valmistelussa olla hyvin tarkkana, ja perehtyä huolellisesti paitsi lakitekstiin, niin myös edustajan pitää pohtia lain vaikutusta yhteiskuntaan.

Eli tämän takia on ihmisiä, joiden mielestä mitään kansanäänestyksiä ei pitäisi koskaan edes pitää. Heidän perustelunsa on se, että suuri osa äänedtäjistä ei edes oikeastaan tiedä, mitä heidän äänestyskäyttäytymisensä tulee vaikuttamaan yhteiskuntaan. Ja tietenkin äänestäjä saattaa uskoa, että esimerkiksi juuri ero EU:sta tuo automaattisesti hänelle työpaikan. Mutta kun tehdään vaikeita päätöksiä, niin kansan taakse on helppo mennä piiloon. Kun päätös jostain asiasta siirretään kansalle, niin se sitten ikään kuin vapauttaa parlamentin vastuusta, sekä siirtää huomiota pois sen tekemistä koulutus- yms. tukien leikkaamisista. Näin poliittiset päättäjät osoittavat välittävänsä kansasta, jolta he ovat juuri leikanneet pois mahdollisuuden päästä esimerkiksi yliopistoon ja sitä kautta päästä kohoamaan yhteiskunnan portailla.