Pappia ei eroteta yleensä kovin kevein perustein

Uspenskin katedraali Helsingissä
Kuva I

Mitro Repo on saanut potkut papin työstä, ja syynä on ilmeisesti ollut sopimaton käytös. Kuten tiedämme, niin yksikään kirkonmies maailmassa ei saa potkuja kovin heppoisin perustein, joten ilmeisesti erotus liittyy Repon jotenkin liian läheiseen kanssakäymiseen seurakuntalaisten kanssa, eli ilmeisesti jonkinlaisesta lähentelystä oli kysymys, ja joidenkin ihmisten mielestä pappien ei ole soveliasta osallistua päivänpolitiikkaan eli esimerkiksi asettua ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa. Joten vielä nykyäänkin eräistä uskonnollisista näkemyksistä pidetään tiukasti kiinni, ja joidenkin ihmisten mielestä pappien pitää ikään kuin pysyä tavallisten ihmisten "yläpuolella",

Heidän ei ole edelleenkään soveliasta käydä oluella tai ainakaan mitään toimintaelokuvia katsomassa, jos eivät halua tulikivenkatkuisia terveisiä sähköpostiinsa. Tämä asia pitää jokaisen papin tajuta, että vaikka jotkut meistä ovat noiden asioiden kanssa hyvin vapaamielisiä, ja itse ymmärrän aivan hyvin, että pappikin on "vain ihminen", joka haluaa joskus huvitella, niin joitain ihmisiä häiritsee esimerkiksi jos pappi ostaa olutta. Ja tietenkin voidaan keskustella siitä, että onko papin soveliasta halailla seurakunnan naisia julkisesti.

Eli itse en toki ole tämän pastorin toimintaan perehtynyt, mutta kun olen hänestä lukenut, niin kuulemma kyseessä on melkoinen persoonallisuus. Kuten tiedämme, niin moni yksittäinen teko voi lopulta täyttää maljan, kuten on tapana sanoa, jolloin kirkkoherran oli pakko hänet erottaa. Voin kuitenkin sanoa, että en usko että Mitro Repo kuitenkaan unohduksiin jää, ja onhan hänellä teologin koulutus, joten akateemisesti sivistyneenä henkilönä, voi hänellä olla kuitenkin töitä tarjolla muistakin piireistä kuin sieltä perinteisestä pastorin työmaalta, eli toivon mukaan näemme häntä jatkossakin televisiossa tai muualla mediassa.

Ihan mukavan oloinen mies hän kuitenkin tuntuu olevan, joten en hänelle sen takia mitään pahaa toivoisi. En muuten itse tiedä sitä, miten ortodoksinen seurakunta suhtautuu papin poliittiseen vaikuttamiseen, mutta joidenkin tietojen mukaan siellä ollaan näistä asioista hiukan tiukempia kuin luterilaisen kirkon piirissä, jossa edelleenkin on jonkinlaista militanttiutta eli kiivaita mielipiteitä havaittu juuri alkoholin ja huvitusten suhteen, mutta kuitenkin luterilaiset ovat ilmeisesti kuitenkin hyväksyvämpiä näiden asioiden suhteen kuin ortodoksit, jotka eivät vielä ole edes naispappeutta hyväksyneet. Kuitenkin ortodokseilla on maassamme tietty asema valtion kirkkona, ja se tietenkin elävöittää maatamme. Ja se että joku korottaa äänensä tällaisista asioista keskusteltaessa voidaan jo tulkita militanttiudeksi, eli ainakaan kukaan ei toista tällaisen asian takia onneksi ole 2000 luvulla vahingoittanut.