Ja se varmasti sitten kertoo äänestäjille jotain siitä, että mitä varten he jotain henkilöä ovat eduskuntaan äänestäneet. Sama koskee myös kaikkea muutakin työtä, mitä yhteiskunnallisesssa toiminnassa tapahtuu. Jos yhtiö haluaa odottaa sitä, että muut yhtiöt tekevät jotain ennen heitä, ja ottaa oppia tuon edelläkävijänä toimineen yhtiön kokemuksista, niin silloin voi kyllä tulla eteen sellainen asia, että tuo yhtiö ei anna hyödyntää omia asiakirjojaan, ja jos se on tuotteensa suojannut patenteilla, niin silloin varmasti eteen tulee tilanne, missä se tietää arvonsa. Jos puhutaan siitä, että yhtiö kehittää kalliilla panostuksella uusia tuotteita, niin tietenkin se pyytää niistä rahaa. Ja tuolloin perässähiitäjä voi joutua maksamaan kovaa hinta tuosta asiasta.
Eli jos kaikki alan tuotteet on suojattu patenteilla, niin silloin muut markkinoille tulevat toimijat joutuvat tyytymään siihen, mitä on tarjoilla. Kukaan noista yhtiöistä ei koskaan anna kultamunia munivaa hanhea ilmaiseksi muille, joten sen takia kyseiset toimijat varmasti laativat sellaiset lisenssit tuotteilleen, että ne saavat niistä omansa takaisin. Eli kuten on sanottu: business on sotaa, ja kaikki mikä ei ole laissa kiellettyä on sallittu. Tuon takia tuotekehittäjien tulee suojella tuotettaan erittäin tarkasti, koska jos se paljastuu ennen kuin patentteja on ehditty hakea, niin silloin saattaa vuosikausien työ valua vääriin käsiin. Tuon takia myös vaitiolovelvollisuus on erittäin tärkeä asia, ja sen kirjaaminen sopimuksiin selvästi on erittäin tärkeää. Tuotteiden suojaaminen on tärkeää, jotta yhtiö itse pystyy niitä hyödyntämään muutenkin kuin pelkästään maineen takia. Liike-elämässä on tärkeää sellainen asia. että yhtiön katetuotto pysyy posetiivisella puolella, jotta se voi kattaa menonsa kuten toimitilojen vuokrat sekä työvoiman palkkakulut.
Mietittäessä sitä, että mitä osaa katetuottossa katsotaan ensin, on laskettujen tulojen suhde kiinteisiin kustannuksiin. Jos yhtiö ei tuotteillaan pysty edes kattamaan toimitilojen vuokran kaltaisia enustettavia kuluja, niin miten se aikoo jatkaa liiketoimiaan. Tuo osa kysesest laskusta on se, mitä rahoittaja ensin katsoo, kun hän tekee päätöstä siitä, miten suuren pääoman hän tuohon yhtiöön sijoittaa. Edelläkävijän rooli on todella raskas, mutta kun mietitään sitä, että tuosta hyvin raskaasta työstä saatava hyöty on se, että jos tuo tuote suojataan patenteilla, niin silloin yhtiö mikä on vaivaa nähnyt voi vaatia tuosta tuotteesta lisenssimaksuja, mutta tietnenkin joku lopulta keksii ratkaisun, mikä sitten kiertää nuo patentit, kuten tapahtui aikoinaan HEMI-moottorin kohdalla.
Lopulta GM kehitti konseptin, jolla se voitti nuo Chrystler corporationin massiiviset HEMI-autot suunnittelemalla kokonaisuuden, mikä sitten voitti ne kilparadoilla. Kuitenkin voidaan sanoa, että kaikki patentit ja tuotteet vanhenevat jossain vaiheessa, ja tuon takia yhtiön pitää noudattaa jatkuvan innovaation periaatetta valmistellessaan tuotteitaan myyntiin. Jos innovaatio jossain vaiheessa loppuu, niin silloin yhtiön tuotteet eivät enää kiinnosta kuluttajia, ja kuten tiedämme, markkinataloudessa kaikki liiketoiminta perustuu tutteiden aitoon kiinnostavuuteen sekä vapaaehtoisiin ostotapahtumiin. Jos tuotteita ei osteta, menee yhtiö lopulta selvitystilaan, kun sen rahavarat loppuvat. Toki suuri yhtiö kestää tappioita pidempään kuin pieni, mutta lopulta se joutuu myymään toimitilojaan sekä tuotantovälineitään, mitä voidaan pitää kuolinkouristuksena sekä merkkinä siitä, että sijoittajien kannattaa alkaa vetää rahojaan tuosta yhtiöstä.
kimmonsivu.blogspot.fi
No comments:
Post a Comment
Note: Only a member of this blog may post a comment.