Simputus voi olla keino yrittää avata yhtiön ovet soluttautujille kuten teollisuusvakoilijoille.

Simputus on hyvin ikävä asia sekä normaalissa työpaikassa että puolustusvoimissa. Yleensä sen ymmärretään kohdistuvan lähinnä varusmiehiin, joita joku alikersantti juoksuttaa pihalla tuntikausia. Kuitenkin simputtamista tapahtuu työelämässä aivan yhtä paljon kuin paraatikentillä, ja työelämässä se on yleensä erittäin ikävää toimintaa. Yleinen tapa simputtaa alaisia on antaa tehtäviä vähän liian myöhään. Eli viisi minuuttia ennen työajan loppumista annettava tiketti eli huoltopyyntö  pelastaa mikrotukihenkilön päivän joka kerran, kun se sattuu putoamaan sähköpostilaatikkoon tai pomppaamaan ruudulle. Mutta tällainen toiminta on tietenkin sellaista, mihin voidaan puuttua hyvin helposti.

Ikävämpi tapaus on sellainen, missä työtehtäviä ei jaeta ollenkaan jollekin työryhmän jäsenelle. Tuo ehkä saattaa olla muuten mukava asia, mutta jos tuo tapaus sattuu sitten työryhmän pomolle, niin silloin koko ryhmän tehtävät jäävät hoitamatta.  Ja tietenkin tuolloin on edessä jäätävä tunnelma. Tämä esimerkki koskee jokaista esimiesasemaa, mitä maailmasta löytyy. Kun esimies simputtaa toista esimiestä, niin silloin käytössä ovat usein sellaiset temput, joita on hyvin vaikea osoittaa todelliseksi simputukseksi. Ne ovat hienovaraisempia sekä kollektiivisempia kuin yksittäiseen alaiseen kohdistuva painostaminen. Eli se saattaa olla sellaista toimintaa, missä koko työyhteisö saa sitten seurauksia kyseisen esimiehen takia. Ja tekniikka on hyvin ikävästi joka kerran samanlainen.

Eli joka kerta kun tulee loma tai pidempi vapaa, niin "Miettisen" projektiryhmä jää istumaan työpäivän lopuksi, koska se ei ole saanut työtehtäviä. Ja tietenkin myös kaikille osoitetaan se, että "Miettisen" kanssa ei kannata työskennellään esimerkiksi siten, että tuon ryhmän tunnukset tehdään aina viimeiseksi tai sitten muuten selvitetään se, että hän on esimies, jonka alaisena ei kannata olla, koska siitä ei pääse kohoamaan. Toisin sanoen tuosta ryhmästä sanotaan työhaastattelussa se, että "oikea"  pomo ei tuohon ryhmään hakisi. Ja muutenkin osoitetaan sitä, että nuo miehet ovat olemassa vain siksi, että heitä nyt vain on pakko sietää työpaikalla. Tai että he ovat muuten jotenkin halpa-arvoisempia toimijoita työyhteisössä.

Työyhteisön asenne on hyvin tärkeä asia, kun luodaan viihtyisää työympäristöä, jossa voidaan ylipäätään työskennellä. Jos työnjohtaja simputtaa alaisiaan, niin silloin tietenkin voidaan kysyä, että miten hän uskaltaa tuota tehdä? Mikäli työtehtäviä ei olla todistettavasti annettu, niin silloin varmasti syy ei ole alaisessa. Kun mietitään sitä, että millainen johtaja sitten syyllistyy tuollaiseen simputukseen, niin silloin tietenkin täytyy aina miettiä, että millainen työura hänellä ylipäätään on ollut. Ja miten hänet on työpaikkaan ylipäätään otettu?

Jos hän sitten on useammassa työpaikassa tällaista tehnyt, niin silloin voi kyseessä olla tapaus, joka on ehkä tuotu yhteisöön sabotoimaan sen toimintaa. Eli raivaamaan yhteisössä tilaa jollekin ulkopuoliselle toimijalle, ja varsinkin silloin kun työpaikkaan vasta tullut ylempi johtaja alkaa simputtaa alaisenaan olevia johtajia, niin silloin pitää tarkastaa se, miten hän on edellisessä työpaikassaan tehnyt työtä. Mikäli tuollaista sitten on tehty monissa paikoissa, niin kyseessä voi olla ammattilainen, jonka tehtävänä on tehdä työpaikan ilmapiiristä ikävän, koska tuolloin voidaan tuo yhtiö pakottaa ottamaan tiettyjä henkilöitä työpaikkaan. Ja jos kyseessä on vaikkapa verkkopalveluita tuottava yhtiö, niin silloin tietenkin nuo sisään päästetyt soluttautujat voivat ujuttaa omia koodinpätkiään tuon verkkokaupan ohjelmistoihin, ja urkkia asiakkaiden pankki- tai muita henkilökohtaisia tietoja tuon palvelun kautta.