Tietoturva ja fyysiset laitteet joiden ei koskaan saa vain olettaa olevan turvallisia

Nykyiset verkkopalvelut ovat aiheuttaneet sellaisen paradoksaalisen tilanteen, että koskaan ennen ei tietojenkäsittely ole ollut samalla niin turvallista sekä turvatonta. Verkossa oleva tieto on tietenkin tehnyt muistitikuista sekä muista mukana kannettavista fyysisistä tallennusvälineistä tiedon kannalta tarpeettomia, koska tieto itsessään pysyy pilvipalvelimella, ja tuon takia noita fyysisiä tallennusvälineitä tarvitaan vähemmän, mutta tietenkin USB-muistilla oleva valokuva voi toimia esimerkiksi tietokoneen avaimena, ja sama kuvan vertailuun perustuva avain voisi toimia myös Androidilla, mikä tarkoittaa sitä, että tuo puhelimen avaustiedosto voidaan asentaa SD-kortille, ja sitä käytetään kuin Windowsin kuva-avainta. Tietenkin fyysinen tunnistus voi tapahtua myös sormenjälkien tai kamerakännykkään integnoidun retinatunnistimen avulla.

Mutta kun puhutaan fyysisen laitteen katoamisesta seuraavasta tietoturva-ongelmasta, niin silloin tietenkin voidaan huomauttaa, että esimerkiksi matkapuhelimen katoaminen ravintolassa voi aiheuttaa erittäin vakavia ongelmia, eli henkilön Facebook-tili voidaan irtisanoa tai häntä mustamaalata tuon laitteen avulla, ja myös mahdollisia henkilökohtaisia salasanoja yms. saattaa päätyä tuolloin vääriin käsiin. Tietoturva on monisyinen ongelma, ja esimerkiksi SD-kortilla oleva tunnistuskuva saattaa aiheuttaa ongelmia, jos kortti katoaa. Tuolloin saattaa tietenkin eteen tulla hyvin vakavia tietoturva-ongelmia, mikäli puhelinta ei tuolloin saada auki. Eli sen takia esimerkiksi SIM-kortilla olevaa kansalaisen tunnistuspalvelua voidaan alkaa hyödyntää myös matkapuhelimen käyttöönotossa.

Tietoturva-ongelmia aiheuttavat myös nurkkaan lojumaan jääneet Windows- tai muut vastaavat tietokoneet, joita ei ehkä olla päivitetty kuukausiin. Tuollainen nurkkaan unohtunut kakkoskone varmasti aiheuttaa sellaisen ongelman, että siihen on saatettu asentaa esimerkiksi vakoilu- tai muita vastaavia ohjelmia koneen omistajan tietämättä, eli jos kone on maannut varaston nurkassa pitkän, niin silloin joku on voinut sen kanssa viettää erittäin pitkiä aikoja. Ja tuolloin hän on saattanut asentaa sinne megatavujen verran ohjelmistoja esimerkiksi USB-tikulta.

Nykyiset verkkotyöympäristöt mahdollistavat esimerkiksi ohjelmoinnin Internetin yli, eli nämä verkossa käytettävät ohjelmointityökalut toimivat samoin, kuin esimerkiksi World 365, eli niitä käytetään selaimella, ja se tietenkin mahdollistaa tabletilla sekä jopa älypuhelimella tapahtuvan koodaamisen, ja tuo tietenkin takaa sen, että näitä hyvinkin hintavia ohjelmistoja tai niillä tehtyjä tuotteita ei lähde mihinkään asiattomiin osoitteisiin, vaan niillä tehty hyöty jää vain yhtiön itsensä käyttöön. Ja siinä kaupallisuudessa on kysymys: yhtiön pitää saada voittoa voidakseen rahoittaa toimintaansa.

Mutta tietoturvan kannalta ongelmallisia "kakkoskoneita" ei kannata pitää asennettuna jossain kaapin perällä, vaan ne kannattaa aina palauttaa perustilaan, jotta kukaan ei sitten luule niitä turvallisiksi. Tämä kakkoskone saattaa syntyä siten, että kun perheessä on kaksi erilaista tietokonetta, niin toinen niistä tietenkin on mieluisampi kuin toinen, ja siksi tämä "vähemmän mieluisa" kone jää sitten ehkä lojumaan nurkkaan. Oletusasetusten palauttaminen on sikäli kannattavaa toimintaa, että se vapauttaa myös koneen ohjelmistolisenssit muiden koneiden käyttöön, ja tuo säästää varmasti myös yhtiön rahaa.

Se että tuo uudelleen asentaminen kestää hiukan ei kuitenkaan merkitse mitään, jos sillä taataan se, että yhtiön tai yksilön tietoturva pysyy kunnossa, ja kaikkein pahin tilanne syntyy silloin, kun joku vain olettaa asioiden olevan niin kuin niiden pitäisi, ja tuolloin kakkoskoneen kanssa voi käydä niin, että sen virustorjunta on poistettu tai siihen on asenettu jotain sopimatonta. Tuon takia kone mitä ei käytetä kannattaa asettaa suoraan perustilaan, jotta kukaan ei sitten vain oleta, että se non turvallinen.