Vakoilukirjojen klassikkohahmo on henkilö, joka joutuu mukaan tuohon peliin vastoin tahtoaan

Kun puhutaan poliittisista jännityskirjoista, niin niissä on usein teemana se, että henkilö joutuu keskelle tapahtumia ikään kuin vastoin tahtoaan. Poliittisiin jännityskirjoihin voidaan tietenkin laskea myös poliisiromaanit, ja niiden pohjalta tehdyt elokuvat, joissa käsitellään esimerkiksi soluttautumista. Tuo asetelma missä henkilöstä tehdään vakooja vastoin tahtoaan panee joskus itseni miettimään sitä, että onko esimerkiksi SAS (Special Air Service) - joukkojen koulutusta annettu henkilöille, jotka eivät tiedä saaneensa tällaista britannian asevoimien erikoisjoukkojen kommandoille varattua taistelukoulutusta.

Todellisessa elämässä tuollainen henkilö toimiessaan tavallisessa kivääriryhmässä voisi toki olla melkoinen vahvistus, mutta tietenkin olisi varmaan hyvä, että hän itse tietäisi saavansa tuota koulutusta. Näet salainen palvelun tai poliisin pitää osata varoa, että tuo henkilö ei esimerkiksi iske vihaamaansa esimiestä kurkunpäähän sormenpäillä, jolloin kohde varmasti kuolee, jos häntä ei intuboida välittömästi.

Ihminen joka ei tiedä mitä tekee on vaarallinen, jos hän ei kysy neuvoa ryhtyessään johonkin toimintaa. Mutta jos ihminen opetetaan tahallaan tai vahingossa tekemään jotain asioita väärin, niin jos tuota virhettä ei kukaan muista tai huomaa korjata, niin silloin hänestä tulee hengenvaarallinen. Jos henkilö menee tekemään jotain tyhmää, niin kaikkien ei kuitenkaan koskaan ole pakko tehdä samaa kuin tuo yksi onneton teki. Tämä on muunnelma teemasta "kun yksi hyppää kaivoon, niin muiden ei perässä tarvitse aina mennä".

Eli jos ihminen ei esimerkiksi koskaan ennen ole nähnyt mitään itsepuolustuslajeja, ja sitten menee johonkin taekwondona tai vastaavana asiana esitettyyn juttuun, niin silloin on nauru kaukana, jos tuo laji sattuu olemaan esimerkiksi puhtaasti ihmisen tappamiseen tehty versio jostain Krav Magasta tai vastaavasta toiminnasta. Tai hän voi opettaa esimerkiksi kurkunpäähän tai alimpiin kylkiluihin suunnattuja iskuja normaaleina lajiin kuuluvina asioina. Kun puhutaan esimerkiksi siitä, että joku haluaa mennä ulkomaisiin poliisivoimiin töihin eikä edes tiedä, millainen puku tuon maan poliisilla on, niin silloin voi eteen tulla tilanne, missä tuo henkilö sitten joutuu esimerkiksi kommandoksi tai muuksi vastaavaksi taistelijaksi.

Ja tuollaiset salaiset koulutuskeskukset ovat vakoilukirjojen sekä trillereiden vakioaineistoa. Niissä tavallinen ihminen joutuu keskelle "huippusalaista sotaa" , ja pärjää sitten pahiksia vastaan lennokkaan kekseliäisyyden sekä oman sotilastaustansa ansiosta, ja tuolla tavoin esimerkiksi Robert Ludlum on saanut kirjoitettua muutamia satoja sivuja per kirja.

 Ideana koulutuksen antamisessa on sellainen, että muutkin järjestelmään kuuluvat tietävät henkilön osaavan tiettyjä taitoja. Mutta kun mietitään sitä, milloin ihminen on itse vaarallinen ympäristölleen, vaarallisin tilanne on sellainen, että henkilö ei itse tiedä omaavansa jotain erikoistaitoja. Kun palataan tuohon "Magnum forceen", niin silloin tällöin olen miettinyt sitä, että olisivatko nuo "pahat poliisit" kuitenkaan omanneet taitoja, jotka ovat aivan jokaisen poliisin hallussa? Vai olisivatko he ehkä saaneet tuon koulutuksen jossain Ranger osastossa, tai ehkä osallistuneet Phoenix-ohjelmaan.

Eli olisiko noilla kuvitteellisilla poliiseilla ollut yhteyksiä Vietnamin sodan legendaariseen salamurhaohjelmaan? Ja ehkä heidät olisi värvätty tuosta ohjelmasta tai joku tuon ohjelman mies olisi ehkä käynyt heidän kanssaan läpi sen, mitä poliisikoulussa kysytään. Näet jos joku sitten halusi heidät poliisiin töihin, niin toki hänen olisi pitänyt varmistaa se, että nuo henkilöt läpäisisivät poliisikoulun. Ja sitten heidät pitää vielä saada oikeaan osastoon, jotta he voivat operoida vapaasti. Samalla hänen pitää tietenkin olla varma siitä, että nuo henkilöt eivät mene kertomaan tuomarille sitä, että joku on heille tuollaisia kiellettyjä ehdottanut. Eli tuollainen toiminta kuuluu sellaisille henkilöille, jotka on ikään kuin ohjelmoitu vihaamaan.

Sama koskee ihmistä, joka vihaa poliisia. Hänet on saatettu hakata poliisipukua hyväksikäyttäen, kuten "Kummisedässä" tehdään. Siinä on kohtaus, missä poliisimies hakkaa Michael Corleonea alaistensa nähden, ja saa tämän ottamaan Corleonen perheen päällikkyyden sekä liittymään mafiaan. Kun ajatellaan tuon "Michaelin" persoonallisuutta, niin hän on mafialle tietenkin mieluisampi tuttavuus sekä hyödyllisempi liikekumppani kuin "Sonny", koska "Michael" on sotasankari, mutta olisi mielenkiintoista ajatella, että olisiko hän sitten ottanut osaa tuohon OSS (Office of Strategic Services) operaatioon, missä USA:n asevoimat taivutti Italialaiset joukot antautumaan käyttäen hyväkseen mafiaa. Tai olisiko hän ehkä toiminut muuten tiedustelussa, koska tuo mies tietenkin puhui Italiaa. Eli onko Mario Puzo sitten kertonut oikeista ihmisistä tuossa kirjassaan. Mutta kaikki nuo asiat varmaan ovat kuitenkin peräisin tuon kirjailijan omasta mielikuvituksesta sikäli, että hän varmaan on yhdistellyt monia mafia-tarinoita noihin legendaarisiin teoksiinsa, tai ainakaan hän ei noita mafia-suhteita itse ole julkisuudessa myöntänyt omaavansa.

vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi