Hollywoodin tähdillä sekä yrittäjillä on samat ongelmat, eli niiden pitää saada oikean tyyppisiä verkostoja, jotta nämä toimijat saavat solmittua sopimuksia, jotka edistävät heidän uraansa

Kevin Bacon on muuten hollywoodin verkostoitunein näyttelijä, ja hänen mukaansa on nimetty sellainen matemaatikkojen kehittelemä tietokone-ohjelmisto, jota kutsutaan ”Kevin Bacon-peliksi”, jossa voidaan tutkia sitä, että kuinka monen elokuvan päässä kukin näyttelijä on toisistaan. Eli tuolla sanahirviöllä ”elokuvan päässä” tarkoitetaan sitä, että kuinka näyttelijä ikään kuin verkostoituu Hollywoodissa, ja tuossa pelissä mitataan sitä, että kuinka suurelle todennäköisyydellä näyttelijä näyttelee jonkun kanssa, joka on ollut jonkun tähden kanssa samassa elokuvassa. Tuo tieto on tärkeää silloin, kun näyttelijä luo verkostoa, jossa hänelle sitten aletaan tehdä rooleja, ja se että joku vihjaisee hänestä jollekin suurelle tähdelle, joka tekee vaikka suutelukohtauksen tuon aloittelevan tähtösen kanssa saattaa nostaa tuon henkilön uraa.

Yhtiöt ovat samalla tavoin riippuvaisia verkostoista, ja aloittelevan yrittäjän pitää päästä ikään kuin alihankkijaksi jollekin suurelle yhtiölle, koska jos aloitteleva yritys saa suuren toimijan vakuuttuneeksi osaamisestaan, niin silloin se voi saada loistavia suosittelijoita tulevaa liiketoimintaa varten, Verkostojen maailma on sikäli hyvin erikoinen, että maailman tunnetuimmat virtuaaliset verkostot ovat sosiaalisen median verkostoja, joissa ihmiset verkottuvat toistensa kanssa kuten he oikeassakin elämässä tekevät.

Ja tuossa virtuaalisessa verkostossa on sellainen ulottuvuus, että me kaikki maailman ihmiset olemme toisistamme viiden ihmisen päässä. Sen takia kannattaa vähän miettiä, mitä facebookissa kertoilee, koska varsinkin netissä toimivia tiedusteluagentteja varmasti kiinnostaa se, paitsi se miten ihmiset puhuvat esimerkiksi yhdysvaltojen harjoittamasta politiikasta, mutta samalla yksityisellä sektorilla toimivat agentit valvovat sitä, että mitä heidän työnantajastaan tai sen työntekijöistä puhutaan. Noista agenteista käytetään usein titteliä yksityisetsivä, jotta heitä ei kukaan sekoittaisi valtiollisiin toimijoihin.

Kuitenkin tuo sana ”tiedusteluagantti” tarkoittaa tässä yhteydessä paljon muutakin kuin vain valtiollisia toimijoita eli se voi olla myös yksityisetsivä tai lakimies. Yrittäjiä kyllä kiinnostaa se, että mitä heidän yhtiöistään vaikka sosiaalisessa mediassa puhutaan, sekä heidän tehtävänään on kalastella verkosta asiakkuuden esiasteita joista käytetään nimitystä liidi, eli oikeushenkilöitä joilla olisi tarvetta tuon yhtiön tarjoamille palveluille. Ja tietenkin se tieto mitä yrittäjän pitää saada on oikea tieto.

Eli jos hänen alaisensa sitten toimivat asiattomasti työpaikalla, niin siitä pitäisi tulla tieto yhtiön johdolle, koska jos siellä kentällä sitten aletaan uhkailla, niin yritys saattaa menettää asiakkaitaan todella nopeasti. Kuten tiedämme niin verkostojen luominen on liiketoiminnalle erittäin tärkeää, jotta yhtiö saisi sitten niitä tarpeellisia suosittelijoita itselleen ja tuotteelleen. Jos yritys toimii esimerkiksi kiinteistönhoitoalalla, niin silloin tietenkin sen pitää saada työmaita jotta se voisi toimia kannattavaa liiketoimintaa harjoittavana yhtiönä, ja tuolloin tietenkin pitää olla hyvät suhteet ihmisiin, jotka ovat liiketoiminnan kannalta kiinnostavia.

Eli yhtiöiden toiminnassa on samat ongelmat kuin esimerkiksi näyttelijöillä, jotka työskentelevät Hollywoodissa, niiden pitää saada sellaisia suosittelijoita, jotka esittelevät heitä muille näyttelijöille, jotka ehkä sitten mainitsevat tuosta henkilöstä studion pomoille. Joten tämän perusteella voi sitten olla edessä sellainen ajatus, että näyttelijän kannattaa hakeutua Kevin Baconin seuraan, koska vaikka tuo mies ei ehkä ole hollywoodin suurin tähti, niin hän kuitenkin voi tuolloin mainita tuosta aloittelevasta näyttelijästä jollekin tähdelle. Mutta kuten tiedämme, niin kiinteistönhoitoalan yhtiöiden ongelma on sama kuin tuolla näyttelijällä on, eli sen pitää saada suosittelijoikseen isännöitsijöitä, jotka sitten kehuvat sitä taloyhtiöille. Taloyhtiöt haluavat pihojaan siivoamaan sellaisia toimijoita, jotka osaavat työnsä ja pitävät paikat puhtaina.

Ja saadakseen isoja rahakkaita kohteita, pitää tuollaisella yhtiöllä olla näyttöä siitä, että sen kanssa kannattaa lähteä sopimusta tekemään, ja tuo varmasti sitten on varsinkin pienten yhtiöiden kohdalla melko kiusallinen ongelma, koska jos niillä ei ole työvoimaa sekä koneita käytössään, niin kohde jää tekemättä. Kuitenkin työväelle pitää olla töitä tarjolla, jotta he sitten tulisivat yhtiön palvelukseen. Nimittäin silloin kun joku iso kohde alkaa vaihtaa kiinteistöpalveluiden tarjoajaa, niin silloin yleensä eteen tulee tilanne, missä muiden yhtiöiden ”vinkkimiehet” kertovat omille pomoilleen, että heidän taloyhtiöllään on vaihtumassa huoltoyhtiö. 

Tuo "vinkkimies" voi olla vaikka toisen huoltoyhtiön työnjohtaja tai hänen serkkunsa, joka mainitsee asiasta tälle yhtiölle, jotta he voivat sitten kirjoittaa sellaisen tarjouksen, että siitä voidaan myös tilaajan päässä lähteä neuvottelemaan. Tuolloin kätevä keino on käyttää hiukan liian korkeaa hintaa, jota voidaan liikeneuvotteluissa sitten pudottaa, jotta liidi tuntee itsensä tärkeäksi. Ja silloin tietenkin alkaa taloyhtiöiden isännöitsijöiden sekä hallitusten puheenjohtajien postiluukuista tipahdella tarjouksia, jotka koskevat huoltosopimuksia. Ja tuolloin olisi todella hyvä asia, että tuolla tarjousten tekijällä olisi sitten työvoimaa tarjolla, jotta se ehtii tehdä työtään kaikissa kohteissaan.  Kuitenkin työläisten pitää olla sellaisia, että he sopivat kohteisiinsa, ja ovat luotettavia sekä asiallisia, jotta asiakaspalvelusuhde sitten voi jatkua, niin että se tyydyttää molempia osapuolia.