Kirjoitus luottamuksesta sekä sen pettämisestä ja siitä, että paras tapa saada omalle jutulle huomiota on käyttää salaisia asiakirjoja.
Lähde: Internet |
Kimmo Huosionmaa
Luottamus on tärkeää sekä viranomaisten että myös julkisen sanan edustajien toiminnassa, ja vaikka tästä asiasta vähän väliä kirjoitellaan, niin itse olen kyllä sitä mieltä, että toimittajien olisi syytä käyttää julkisia lähteitä, kun he jakavat tietoa ihmisille. Kun ihmisten tiedonjanoa halutaan herätellä, niin tietenkin kaikkein tehokkain keino on julkistaa valtion salaisia asiakirjoja lehdessä, ja sillä tavoin sitten näyttää kaikille, että kyseisellä henkilöllä on suhteita valtion turvallisuudesta vastaaviin ihmisiin. Ja siksi tässä sitten ilmeisesti on ylitetty sellainen raja, joka tuo Keskusrikospoliisin paikalle. Kun puhutaan salassapidosta, niin tietenkin se ei tarkoita sitä, että tietyille toimittajille ikään kuin tarjotaan tietoja paremmin kuin muille, ja se että kaikilla pitää olla yhteneväinen oikeus nähdä asiakirjoja kuuluu sellaiseen asiaan kuin demokratia. Eli kukaan toimittaja ei saa olla etuoikeutettu näkemään jotain asiakirjaa ennen muita.
Luottamus on tärkeää sekä viranomaisten että myös julkisen sanan edustajien toiminnassa, ja vaikka tästä asiasta vähän väliä kirjoitellaan, niin itse olen kyllä sitä mieltä, että toimittajien olisi syytä käyttää julkisia lähteitä, kun he jakavat tietoa ihmisille. Kun ihmisten tiedonjanoa halutaan herätellä, niin tietenkin kaikkein tehokkain keino on julkistaa valtion salaisia asiakirjoja lehdessä, ja sillä tavoin sitten näyttää kaikille, että kyseisellä henkilöllä on suhteita valtion turvallisuudesta vastaaviin ihmisiin. Ja siksi tässä sitten ilmeisesti on ylitetty sellainen raja, joka tuo Keskusrikospoliisin paikalle. Kun puhutaan salassapidosta, niin tietenkin se ei tarkoita sitä, että tietyille toimittajille ikään kuin tarjotaan tietoja paremmin kuin muille, ja se että kaikilla pitää olla yhteneväinen oikeus nähdä asiakirjoja kuuluu sellaiseen asiaan kuin demokratia. Eli kukaan toimittaja ei saa olla etuoikeutettu näkemään jotain asiakirjaa ennen muita.
Kun puhutaan luottamuksesta, niin jos toimittaja ei siitä aikomuksesta julkistaa näitä asiakirjoja ole maininnut, niin silloin hän varmasti on pettänyt tietolähteensä luottamuksen. Kun taas puhutaan siitä asiasta, mitä juttu koski, eli puolustusvoimien oikeutta valvoa sähköposteja, rikkoa vieraiden maiden lakeja sekä estää esimerkiksi sähköposteja lähtemästä, niin nämä asiat saattavat vaikuttaa melko pieniltä. Mutta varsinkin oikeus estää sähköpostien lähettäminen vaikuttaa varmasti joidenkin mielestä siltä, että puolustusvoimat tai jotkut puolustusvoimien nimissä toimivat tahot haluavat estää esimerkiksi varusmiehiä lähettämästä sähköposteja kotiin, jos ne koskevat esimerkiksi kantahenkilökunnalle kiusallisia asioita.
Mutta toisaalta tiedustelu- sekä muuhun valtion tiedonhakua koskevaan toimintaan kuuluu usein se, että valtiot tavalla tai toisella loukkaavat toisen valtion aluetta tai niiden tiedustelutyötä hoitavat viranomaiset lukevat toisten valtioiden edustajien lähettämiä sähköposteja, ja myös kohdistavat valvontaa myös valtioiden ylimpään johtoon. Eli kuten tapana on sanoa, “Jumalaan me luotamme, muita me tarkkailemme”. Mikään valtio ei voi koskaan turvata pelkkään luottamukseen, kun sen pitää hankkia tietoja muiden valtioiden aikomuksista, ja myös tietenkin toisten valtioiden alueella toimivat rikolliset järjestöt ovat varmasti Suomen kohdalla niitä kohteita, joita halutaan valvoa, ja varmaan puolustusvoimien aseet kiinnostavat näitä tahoja.
Eli maamme viranomaisten olisi ehkä aika päivittää näitä tiedon hankintaa koskevia tapoja, ja varmaan kaikille on sellainen asia tuttu, että maamme rikolliset todennäköisesti tapaavat ehkä jossain Tallinnan hotellissa. Tuolloin saattaa olla hyvin vaikeaa saada Tallinnan poliisia mukaan salakuuntelemaan tuollaista tapaamista, joka tapahtuu ehkä hyvinkin lyhyellä varoitusajalla, ja tuolloin pitää salakuuntelu voida aloittaa ilman asianmukaista lupaa.
Comments
Post a Comment