Vastapuolen toiminnan ennakoiminen on politiikassa erittäin tärkeää, ja se teki esimerkiksi Caesarista niin tavattoman hyvän poliitikon

Retoriikka on tekstien sekä puheen tuottamisen taitoa, ja se mikä tekee esimerkiksi roomalaisesta sotapäälliköstä julius  Caesarista loistavan retoriikan osaajan, on se että hän osasi tulkita toisten puhetta. Se mitä tämä tarkoittaa oikeasti on jäänyt monilta ihmisiltä kuitenkin vähän pimentoon eli jos rooman valtakunnan jokapäiväisessä politiikassa halusi menestyä, niin silloin tietenkin piti osata ennakoida ihmisten toiminta, tai poliitikko päätyi keisarin lempileijonan kitaan.

Tuo vastapuolen toiminnan ennakoiminen on itseasiassa melko helppoa, koska ennen kuin joku sitten lähti hyökkäämään tuota poliitikkoa vastaan, niin tietenkin hyökkäävän poliitikon piti olla sen verran vakavasti otettava, että hänen tekemänsä hyökkäys saisi aikaan sellaisen ilmapiirin, että tuo poliitikko sitten joutuisi vaikeuksiin. Mutta ennen kuin huippupoliitikko sitten pystyi hyökkäämään toista poliitikkoa vastaan, niin tietenkin piti yleistä mielipidettä muokata sellaiseksi, että tuo huippupoliitikko ei sitten itse joutuisi vaaraan, kun hänen kauttaan kutsutaan keisari tekemään "päänkatkaisurituaalia". Toki Caesar kerran arvioi tilanteen väärin ja joutui murhan uhriksi senaatin edessä, mikä osoittaa sen, että hänkään ei ollut täydellinen.

Ja ennen tuota ratkaisevaa hyökkäystä, on ensin edessä "proskiptio" eli esitoiminta, millä muita ihmisiä sitten kannustettiin luopumaan tuosta poliitikosta sekä panettelemaan häntä kaikelle kansalle, ja hävittämään esimerkiksi häneltä saamansa kirjeet sekä muut lahjat. Tuolla sitten osoitettiin tukea keisarille sekä niille, jotka olivat valinneet "oikean puolen".  Tietenkin keisaria oli helppo hakea oman politiikan tueksi, mutta jossain tapauksissa saattoi käydä niin, että vastapuolella oli tuolle rooman ylimmälle päättäjälle enemmän annettavaa, ja muutenkin keisarin tuki saattoi olla häilyväistä. Eli varsinkin vanhan keisarin kuollessa saattoi käydä niin, että hänen poikansa surmasi nuo edeltäjänsä lähimmät miehet ikään kuin vallan puhdistamiseksi. Tai sitten keisarille valehdeltiin, että tuo poliitikko oli punonut juonia häntä vastaan.  Kaikki mitä roomassa sanottiin keisaria vastaan tulkittiin valtiopetokseksi, ja silloin seurauksena oli kuolemantuomio. Mutta ensin tietenkin piti keisarin antaa muille mahdollisuus pettää entinen toverinsa, jotta hän ei saisi mitään ongelmia kenestäkään kansalaisesta, joka ehkä oli paljastanut asioita, mitä ei keisari halunnut tuoda muiden tietoon. Ja siksi nuo henkilöt, jotka olisivat epäilleet tulevaa tuomiota piti vaientaa.

Tuo tarkoittaa käytännössä sitä, että ensin tuli lavalle esipuhujia, jotka ikään kuin lämmittivät ihmisten mielipidettä tuota keisarin vihat päälleen saanutta poliittista vaikuttajaa vastaan. Eli tuolla pohjustettiin sitä, että tietenkin keisari tarvitsi jonkin syyn lähteä heittämään poliitikkoa Colosseumille leijonien ruuaksi.

Tuo sama malli tietenkin on olemassa myös nykypäivän retoriikassa. Eli ennen kuin jotain tunnettua poliitikkoa tai liikemiestä vastaan lähdetään hyökkäämään, niin lehtiin tai lehtitalojen kotisivuille ilmestyy usein uutisia, millä pohjustetaan ihmisten mielipidettä tuota henkilöä vastaan. Yleensä hänen tekemäänsä työtä nimitetään hutaisten tehdyksi, ja muutenkin tuon trollauksen kohteen ulkoasua sekä muuta esiintymistä arvioidaan tai niitä arvostellaan ikään kuin alakanttiin, eli silloin kyseessä on pikaisesti hutaistu kirjoitelma tms. .
Tuon trollaamista varten tehdyn tekstin ulkoasu on sellaista, että kun henkilön ulkonäköä kuvaillaan, niin silloin hänen hiuksensa saavat sellaisia liitteitä kuin "pehko", eli tuossa tekstissä puhutaan "hiuspehkoista" sekä "homssuisesta" ulkonäöstä, ja samoin kaikki mitä tuo henkilö on tehnyt leimataan lähinnä "huomion etsinnäksi". Se ei mitään merkitse, missä asemassa tuo henkilö oikeasti on, tai merkitseekö hänen työssään joku sellainen asia kuin "homssuinen ulkonäkö" yhtään mitään. Noilla teksteillä sitten ohjataan ihmisten "mielipidettä" tuota kohdetta vastaan.

Samoin kun puhutaan ulkopolitiikasta, niin tietenkin jokainen itseään kunnioittava suomalainen muistaa sen, että ulkopoliittinen johto on arvostelun yläpuolella oleva instituutio, jonka arvosteleminen on sellainen asia, mikä varmasti aiheuttaa sen, että tuon arvostelijan sotilasarvo viedään. Ja tietenkin jokainen ihminen muistaa sen, että maamme ulkopolitiikan on nojattava "paasikiven-kekkosen linjaan", ja jos joku on muuta mieltä tuosta asiasta, niin silloin presidentti tietenkin päättää tuon henkilön uran reservin upseerina. Armeijan käyminen sekä aliupseerin tai upseerin arvo reservissä oli ennen edellytys siihen, että henkilö pääsi "piireihin" eli virallisen kirjoituksen mukaan hankki johtamistaitoja.

Näet maamme virallisesti hyväksyttyihin  tapoihin ei takuulla kuulu ulkopoliittisen johdon arvostelu. Ja joskus joku uskaltaa sanoa sellaista, mikä on tuon virallisesti hyväksytyn mallin vastaista, niin toki häntä sitten ojennetaan. Ja pahin rikos virallista kantaa vastaan tietenkin on kannattaa esimerkiksi NATO-jäsenyyttä, niin silloin ensin lehtii tulee "Jenkkiuutinen", minkä jälkeen sitten ihmisiä aletaan ohjata puhumaan trollaajan kannalta oikeista asioista, ja kannustimena siihen, että henkilö puhuisi asioista trollaajien haluamalla tavalla tietenkin on joukko uutisia, missä ihaillaan venäjän iskuvoimaa. Ja tuolla tavoin ihmisille annetaan ikään kuin mahdollisuus perääntyä omassa NATO-kannassaan, koska Venäjä uhkaa ikään kuin uhkaa meitä aseella. Tuolloin ei kukaan juurikaan ole miettinyt, sellaista asiaa että kiristyksen edessä ei koskaan saisi antaa periksi, koska se rohkaisee sitten muita tekemään vastaavia asioita.

vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi

Miksi Euroopan Unionin vastustus on niin korkealla profiililla varustettua?

EU odottaa mielenkiinnolla tulevaa kansanäänestystä Britannian jäsenyydestä unionissa. Näet se voi olla alku unionin kaatumiselle, mitä maailmantalous ei kuitenkaan kaipaa. EU ei siis poliittisten päättäjien mielestä ollutkaan se "Lintukoto", mikä toi vain uutta vaurautta sekä yltäkylläisyyttä sen kansalaisille. Ja kun sitten tuli eteen lama, niin johan nousi valtioissa eteen se, että tietenkin pitää EU:sta sitten erota, kun se on niin huono ratkaisu muutenkin.

Tämä on muuten kovin yleistä nimenomaan lamakautena. Laman aikaan nationalismi nousee kaikissa valtioissa, ja tietenkin myös meillä ovat populistit saaneet sitten vallan, kun heillä on tapana antaa ihmisille selkeitä sekä yksinkertaisia ratkaisuja, joilla sitten saadaan työttömyyttä helpotettua. Yksi niistä tietenkin on rajavalvonnan lisääminen. Mutta syy siihen, että EU:n vastustus on niin näkyvää erityisesti Britannian alueella saattaa johtua siitä, että tuossa maassa on muutamia veroparatiiseja kuten Jersey, joita vaaditaan lakkautettaviksi, ja noihin veroparatiiseihin ovat tarinoiden mukaan monet huippurikkaat ihmiset siirtäneet turvaan.

Ja tämä tietysti on hiukan kiusallista näille ihmisille, koska EU:ssa suunnitellaan uutta korrupiodirektiiviä, mikä voi sitten aiheuttaa verotarkastajan saapumisen noiden ihmisten koteihin. Ja tämän takia tuota unionia on alettu vastustaa hyvin näkyvällä tavalla,  eli lehdistö pursuaa kaiken maailman päällikköekonomisteja, joiden mielestä kaikkein paras asia, mitä voimme tehdä, olisi ero EU:sta.

Mutta toki jokainen itseään kunnioittava poliitikko järjestää näytöksen, missä kansalta kysytään reilusti, mitä se haluaa. Toki tuossa näytöksessä sitten on yleensä kuukauden tai parin verran tuotettu kansalle sitä "oikeaa kantaa asioihin". Eli haettu haastateltavaksi lähinnä tuon poliitikon omaa kantaa tukevia haastateltavia, sekä trollattu ja uhkailtu hänen kanssaan eri mieltä olevia. Toisin sanoen parklamentaarikoille on syydetty erilaisia alatyylin sähköposteja, ja pudoteltu koirankakkaa postiluukusta.

Toki nuo uhkauskirjeet voisi kyllä julkistaa lähettäjän sähköpostiosoitetta myöten, jotta kaikki ihmiset näkevät ne sitten ihan itse. Tuolloin joku voi sitten tunnistaa lähettäjän kutsumanimen tai ainakin tuo osoite voidaan laittaa pois. Eli missään tapauksessa uhkausta ei kannata lähteä peittelemään. Ja voin kertoa että vaikka sähköposti olisi merkitty henkilökohtaiseksi, niin kyllä uhkailun voi sitten julkistaa, koska silloin on kysymys muusta kuin asiallisesta kommentoinnista. Ja meidän maassamme on syyttäjillä todistustaakka. Eli toki oikeus varmasti myös lukee noiden julkaistujen sähköpostien sisällön, ennen kuin se antaa päätöksen.

pseudotiedetta.blogspot.fi