Tunneäly sekä robotiikka eli voiko robotilla olla tunteet?

Tunneäly on ihmisistä varmaan melko hupaisa asia, ja sen jäljitteleminen on vaikeinta, mitä robotiikassa on tullut koskaan vastaan. Ilman tunneälyä toimiva tietokone on erittäin kylmä, mutta samalla ikään kuin "hupaisa" kapistus, joka saattaa heittää ihmisen roskakoriiin, jos hän vaikka katkaisee jalkansa, koska tietokoneen ohjaamassa yhteiskunnassa pitää olla tuottava yksikkö, ja jos joku ihminen tai mikä tahansa muu olento ei ole tuottava, niin hän on jätettä, joka pitää poistaa yhteisöstä välittömästi, koska tuo henkilö syö yhteiskunnan resursseja. Miten tuollainen asia kuin tunneäly on kehittynyt meidän aivoihimme, vaikka esimerkiksi luonnossa on erittäin tärkeää, että olento pystyy kilpailemaan ravinnosta muiden lajitovereiden kanssa.

Ja tästä syystä esimerkiksi naiset pitävä johtajatyypeistä. Mutta kuten varmaan tiedätte, niin tunne- tai oikeastaan sosiaalinen älykkyys on muuta kuin puhtaasti sosiaalista käytöstä. Tunneäly on sellaista älykkyyden osaa, missä ihminen tietää, jos hän on loukannut toisen ihmisen tunteita. Ja sosiaalinen älykkyys taas on sitä, että osaa huomioida tuon tilanteen tuomat erityistarpeet. Eli jos heimon jäsen on joutunut surmaamaan jonkun naisen veljen tai tälle muuten tärkeän henkilön, niin tietenkään hän ei odota saavansa tuolta naiselta aitoja lahjoja, vaan ainakin kyseisen luolamiehen piti pelätä esimerkiksi kärpässienestä valmistettua keittoa. 

Tuo tunneäly tarkoittaa sitä, että henkilö osaa välttää tilanteita, joista seurauksena on avoin konflikti ryhmän sisällä. Miksi muuten nämä sosiaalisesti taidokkaasti käyttäytyvät ihmiset huomioivat aina lapsia? Lasten huomiointi kohotti heidän osakkeitaan naisten silmissä, koska näin he saattoivat uskoa jälkikasvun noiden miesten hoidettavaksi, jos heille sattui jotain tapahtumaan. Samoin toisten ihmisten toiveiden sekä tunteiden kunnioittaminen auttoi aikoinaan luolamiesten johtajaa tekemään itsestään pidetyn. Robottien tunne-elämä kuitenkin on hiukan kaksipiippuinen asia, koska se ehkä saa ne myös pitämään itseään ehkä ihmisen veroisena sekä sen myös raivostumaan, ja itse en kyllä haluaisi joutua vihaisen Predator-lennokin hykkäyksen kohteeksi, jos olen vaikka pitänyt sitä rumempana kuin vieressä olevaa Boeing-jumboa.

Ja näin hän saattoi luottaa siihen, että vanhana hänestä pidetään huolta heimon toimesta, koska tuo johtaja itse on pitänyt huolta niistä, jotka eivät itse olleet voineet ottaa osaa ravinnon hankintaan. Tällainen pidetty johtaja myös saattoi olla melko varma siitä, että hän ei saanut takanaan seisovan luolamiehen kivikirvestä takaraivoonsa, tai metsästysjousen nuolta rintaansa. Mutta tunneäly varmasti on yksi osa sosiaalista älykkyyttä, vain ottaisitteko itse vastaan esimerkiksi Koskenkorvapulloa henkilöltä, jonka olette juuri pahoinpidelleet? Se että osaa ottaa huomioon toisen tunteet, auttaa ihmistä jokaisessa sosiaalisessa tilanteessa, mitä henkilö kohtaa elämänsä aikana.

Tämä älykkyyden parivaljakko eli Tunne- sekä sosiaalinen älykkyys auttoivat aikoinaan Neanderthal- ja Cro-magnon ihmisiä luomaan ryhmähengen, jolla nämä kaksi lajia saattoivat selvitä jääkauden armottomassa luonnossa, ja sama parivaljakko auttavat tämän päivän johtajia olivat he sotilaita, päiväkotiryhmien vetäjiä tai urheiluvalmentajia sekä toimitusjohtajia luomaan sellaisen “me hengen”, että kaikki toimivat ryhmän edun mukaan, ja kun ryhmä on paras, niin siitä sitten valitaan ne “parhaista parhaat”, jotka siirtyvät esimiehiksi seuraaville ryhmille. Eli päiväkotiryhmille parhaat tulokset antavat ne lapset, jotka ovat kehittyneet eniten sillä saralla, jota yhteiskunta heiltä odottaa, ja jääkiekkovalmentaja tietenkin sanoo sitä ryhmää parhaaksi, joka saa parhaan tuloksen aikaan noudattaen kuitenkin sääntöjä.  

Eli se joka osaa pelata ryhmässä niin, että noudattaa sääntöjä, mutta samalla pystyy tekemään itse päätöksiä, ja jonka ryhmä on kaikkein paras, on nykyään loistava työntekijä. Ja johtaminen on myös täyttä työtä. Se että joku valmentaja askartelee yhden pelaajan kanssa saattaa tehdä joukkueeseen tähden. Mutta se että joukkueen yleinen taso on paljon muiden alapuolella ei tee sille kovin hyvää. Ja jos joku luolamiesten ryhmä oli kovin paljon muiden tason alapuolella, niin se kuoli nälkään tai joutui hylkäämään luolansa. Jääkausi oli yksi syy siihen, miksi ihminen kehitti lait, koska yksikään ihminen ei yksinään olisi voinut häätää vaikkapa Luolakarhua luolastaan, joten sen vuoksi täytyi kehittää ryhmätoiminta, jotta tuo mahdollisesti hyvin aggressiivinen peto saatiin häädettyä pois tai tapettua, jotta heimo voisi sinne muuttaa. Ja se että Kahu oli pyhä eläin saattoi johtua sen tavattomasta voimasta, ja siksi haluttiin välttää tilannetta, että joku lähti sitä yksin tappamaan, vaan koko heimon tuli olla mukana, ja tietenkin piti katsoa, että lihassa ei ole trikiinejä, jotka olisivat voineet surmata koko heimon.   Joten johtajien tuli saada nuo Neanderthalit ja Cro-Magnonit toimimaan ryhmänä, ja unohtamaan keskinäiset kaunansa, jotta he voisivat voittaa kilpailijansa. Näin ollen sama ongelma kuin mitä noilla jääkauden ihmisillä oli, on siirtynyt  nykyään yritysmaailmaan sekä muuhun yhteiskuntaan.