Miksi Väinö Tanner vastusti puolustusbudjetin kasvattamista?

Väinö Tanner
!881-1966
Kuva I

Miksi puolustusbudjetti oli niin pieni 1930-luvulla
,

Kun tarkastellaan Väinö Tannerin (1881-1966)  poliittista linjaa 1930-luvulla, niin täytyy muistaa se, että hän vastusti puolustusbudjetin kasvattamista melkein johdonmukaisesti vuoteen 1938 asti. Tämä saattoi osittain vaikuttaa siihen, että Suomella oli Talvisodan alussa erittäin huonot varusteet verrattuna siihen, mitä ne olisivat voineet olla. Mannerheim oli pyytänyt lisää rahaa aseisiin, mutta Tanner sekä Ryti halusivat sijoittaa ylijäämäisestä budjetista suuren osan ns. vakuusrahastoon, jolla tasattaisiin sitten valtion taloutta laman sattuessa, ja virallisesti Tanner kertoi syyksi sen, että hän halusi tehdä valtion, missä tavallinen ihminen voisi myös elää. Mutta oliko se todellinen syy tuohon päätökseen, mikä oli johtaa Suomen tuhoon vuonna 1939?

Se että Tanner halusi tuolloin 1930-luvulla vähentää puolustusbudjetin suuruutta saattoi olla seurausta armeijan sisäpoliittisen vallan kasvusta, mikä teki osasta sen ajan ihmisistä ikään kuin yhteiskunnalliseen toimintaan kelpaamattomia. Kun puhutaan Tannerin omasta puolueesta Sosiaalidemokraateista, niin tuon puolueen jäseniä ei huolittu Suojeluskuntaan tai Lotta Svärdiin ennen vuotta 1940.

Ja puolustusvoimat olivat todella mittava vaikuttaja yhteiskunnassa nimenomaan noiden aseellisten maanpuolustusjärjestöjen kautta, mutta toki pääesikunta käytti myös muodollista valtaa muuhunkin kuon vain omiin virkoihinsa. Eli poliisien piti tietenkin olla vähintään reservin aliupseereita, ja tuo tapa on poistunut virantäyttömenettelystä vasta viime vuosina. Tuo tapa antoi puolustusvoimien upseeristolle mahdollisuuden erottaa poliiseja viroistaan. Mutta kun puhutaan esimerkiksi 1930-luvun Lapuan liikkeestä, missä oli jäseninä myös korkeita upseereita kuten kenraali Wallenius, niin puhutaan todella vaarallisesta tilanteesta, missä ihmisten oikeusturva vaarantui todella pahasti.

Armeijan politisoituminen sekä kytkös Lapuan liikkeeseen

Ja Mäntsälän kapina sitten synnytti pelob siitä, että mitä jos tuo sinänsä merkityksetön teko olisi vetänyt armeijan mukaansa. Tai huomattavan suuri osa miehistöstä ja upseereista olisi liittynyt Walleniuksen johtamiin kapinallisiin. Silloin edessä olisi ollut uusi sisällissota, ja tuolloin tuota vallankaappausta pelättiin oikeasti, koska yhteiskunta oli kahtia jakautunut, ja muistoissa olivat vielä veljessodan veriteot, sekä Lapuan liikkeen aiheuttama pelko ihmisten mielessä. Eli kyyditysten aiheuttama pelko oli silloin todellisuutta, ja silloin puhuttiin tietenkin siitä, että noissa tapauksissa oli jopa ihmisiä tapettu. Se oliko tuo vain kommunistien propagandaa on jäänyt selvittämättä. Toki on totta, että yksi kyyditetyistä kuoli, mutta oliko teko tahallinen on jäänyt selvittämättä, samoin sitä ei olla selvitetty, että oliko muita kyyditettäviä ehkä ammuttu. Ainakaan kukaan ole selvittänyt, mutta itse olen sitä mieltä, että jos joku suojeluskuntalainen oli käyttänyt asettaan kyyditettävää vastaan, niin hän ei tätä ehkä olisi kertonut kenellekään.


Ja tuolloin ei kyydityksistä tiedetty muuta, kuin että auto kävi yöllä noutamassa henkilön, joka ei suojeluskuntalaisia miellyttänyt, matkalle kohti itärajaa. Ja tuo vaatimus aliupseerin arvosta poliisitointa hoitavalla henkilöllä tietenkin vähensi luottamusta viranomaisiin myös väkivaltarikosten tapauksessa. Se oliko poliisi oikeasti puolueellinen on tulkinnanvaraista, mutta tuolloin kommunistien propagandakoneisto tietenkin väitti, että näin on. Samoin pirtukauppiaat sekä muut rikolliset esiintyivät estoitta suojeluskuntien tai Lapuan liikkeen nimissä. Noin sitten saattoi esimerkiksi kyyditysten taustalta löytyä myös esimerkiksi pirtuvelkoja, vaikka noita tekoja sitten esitettiin poliittisina. Mutta Tannerin ajatus puolustusmäärärahojen pitämisestä alhaisella tasolla saattoi johtua siitä, että hän ajatteli armeijan ehkä hiukan puutteellisten varusteiden pitävän Mannerheimin tai suojeluskunnat aisoissa.

Oliko vakausrahaston varat tarkoitettu alun perin aseiden hankintaan?

Toisaalta hän saattoi ajatella kriisirahastoa käytettävän puolustuskaluston hankkimiseen, mutta yhteiskuntarauhaa ajatellen Tanner saattoi miettiä mahdollisuutta tuon puolustusvoimien materiaalihankintoihin kanavoimalla tarvittavat rahat tuon rahaston kautta niin, että ensin Mannerheim olisi erottanut lapuan liikkeen miehet armeijasta, ja tuota rahastoa sitten olisi kartutettu, jotta olisi voitu hankkia enemmän uusia aseita sekä niiden valmistamiseen tarvittavia lisenssejä sekä työstökoneita, jotta Suomi olisi saattanut saada jopa uusia Heinkel 100 hävittäjiä ja sukellusveneitä käyttöönsä sekä valmistusoikeudet tuohon kalustoon. Mutta sitten kävi vain niin surullisesti, että nuo hankinnat olivat tekemättä vielä vuonna 1939.

Pilottiveneet oli jo valmistettu, mutta kommunisteja epäiltiin vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi, joten nuo tärkeät välineet eivät olleet vielä valmiita linjoille, koska tuotantoyksiköissä työskenteli paljon SKP:n kannattajia. Tuo liika varovaisuus sitten aiheutti sen, että Suomi kävi sitten sotaan paljon huonommilla varusteilla kuin olisi voinut, mutta oliko tuo Tannerin ajatusmaailma oikeasti,sitä emme koskaan saa tietää. Mutta kuten tiedämme, niin 1930-luvun yhteiskunta oli paljon politisoituneempi, kuin nykyään. Se tarkoittaa sitä, että silloin asioihin otettiin paljon kiihkeämpi kanta kuin nykyään, sekä ihmisten sivistystaso oli melko alhainen, joten saattoi olla niin, että tuolloin kansaa oli helpompi johdatella ääriliikkeiden jäseniksi kuin nykyään,

Oliko Tanner "Moskovan mies"

Tai ehkä Tanner oli ajattelematon sekä kyvytön huomaamaan maailmanpoliittisen tilanteen muuttumista, sekä Neuvostoliiton hyökkäyksen mahdollisuutta. Tai ehkä hän myi Suomea Neuvostoliittolle, kukapa näistä asioista oikeasti mitään tietää, ja uskon että jos Tanner oli salaa "moskovan mies", niin silloin asia on varmasti pyyhitty pois arkistoista. Ja tuo Tannerin lyhyt vankeusaika vuosina 1946-1948 kertovat siitä, että tuo politiikan suuri tekijä ehkä oli tehnyt sopimuksen Neuvostoliiton kanssa. näet vaikka Ryti pääsi vankeudesta pois heikon terveyden takia, niin Tannerin terveys ei  kuitenkaan ollut huono. Joten oliko tuo vain Neuvostoliiton keksimä keino parantaa tuon poliitisen ystävän uskottavuutta?

Ja olisiko niin että Tannerin  toiminta yöpakkashallitusten aikaan 1957 saattoi olla vain KGB:n keksimä propaganda temppu, jolla tuon poliittisen johtajan suosiota kasvatettiin. Näet Tanner kuului noihin miehiin, jotka laitettiin silloin aikoinaan vankeuteen "Artikla 13:sta mukaan määrätyssä sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä, jossa maamme hallitus saatettiin Neuvostoliiton käskystä syytteeseen sodasta Neuvostoliittoa vastaan. Syytettä ajoi silloin Kekkonen, mutta käskyn oli antanut Valvontakomissio. joten oliko tuo syyte silloin vain keino saada noille miehille bonuspisteitä tulevaa poliittista uraa ajatellen. Ja tuo syyte Artikla 13.ta pohjalta oli varmasti hyvää nostetta ainakin Tannerin poliittista uraa ajatellen.

Mutta tuo tietenkin on vain pohdintaa. Kuitenkin itseäni kiinnostaa se, miksi Zdanov halusi niin kovasti nimen omaan Tannerille syytettä sekä tuomiota, joka kuitenkin oli hyvin lyhyt. Tuo Zdanovin tahto tuli selväksi, kun oikeus ensin vapautti Tannerin, mutta sitten Zdanovin käskystä hänet pidätettiin uudelleen. Hän joutui istumaan puolet viiden ja puolen vuoden tuomiostaan, mikä toki on maan tapa, mutta kuitenkin tuomion lyhyys saa varmasti aikaan mielenkiintoa tuota asiaa kohtaan. Monet tunsivat vähintään epäluuloa Tanneria kohtaan, ja ehkä joku sitten päätti suojella tuota entistä ministeriä sulkemalla hänet vankilaan. Mutta ehkä tämä asia jää kuitenkin historian hämärään, ja totuus saattoi palaa jossain Moskovalaisessa jätteenpolttamossa viimeistään Neuvostoliiton hajoamisen aikoihin.

Teksti löytyy myös täältä: http://charelesfort.blogspot.fi