30-vuotta on kulunut Tshernobylistä, mutta miten monta ydinonnettomuutta on salattu yleisöltä?

Kuva I

Tshernobylin (Kuva I) ydinonnettomuus avasi maailman silmät huomaamaan, että myös ydinvoimalat voivat räjähtää. Tuolloin tietenkin maamme suhteet Neuvostoliittoon aiheuttivat sen, että presidentti Koivisto halusi lykätä suomalaisten evakuointia Kiovasta, koska häneen oli vedottu neuvostojohdon taholta. Tuo onnettomuus kuitenkin herätti myöhemmin kysymyksiä siitä, että kuinka monta ydinonnettomuutta oikeastaan maailmalla on tapahtunut? 1950-luvulla tiedetään Neuvostoliitossa tapahtuneen ydinonnettomuuksia, eli ainakin kerran on ydinjätteiden käsittelyssä tehty virhe, joka on johtanut spontaaniin fissioon.

Tuon tapauksen perusteella on ideoitu "nanoatomipommi", jossa plutoniumkiteitä kiinnitetään nanokoneisiin, jotka sitten yhtyvät saadakseen aikaan kriittisen massan, eli tällainen ase voidaan soluttaa vihollisen vesistöön, ja sitten sodan syttyttyä nuo nanokoneet menevät yhteen. Eli liian paljon korkea-aktiivista ydinjätettä oli varastoitu samaan tilaan, mikä sitten oli synnyttänyt ydinräjähdyksen. Mutta pitää muistaa että Neuvostoliitto oli ikään kuin edellisen "kylmän sodan häviäjä", joten sen ydinonnettomuuksista saa paljon paremmin tietoja kuin länsimaiden vastaavista tapauksista. Ja esimerkiksi vasta vähän aikaa sitten Hanlonin ydinlaitteet on esitelty televisiossa.

Se tietenkin on herättänyt epäilyksiä siitä, että nykyaikaiset varusteluteollisuuden ydinreakstorit on sijoitettu syvälle maan alaisiin tiloihin.  Suurin osa maailman ydinkäyttöisistä aluksista on erilaisia sotilaallisia välineitä, kuten ohjussukellusveneitä joiden toiminta ei ole mitenkään julkista, ja yksi maailman suurista salaisuuksista on se, montako kertaa niiden ydinreaktoreihin on tullut toimintahäiriöitä. Samoin kansainvälisessä ilmatilassa partio suuri määrä pommittajia, joiden lastina on korkeasti radioaktiivista plutoniumia, ja kuten kaikki tietävät, niin ydinaseoperaatioista kerrotaan vain se, mitä niistä täytyy kertoa.

Kuva II

Kun katsotaan USA:n puolustusministeriön julkaisuja, niin niistä toki ilmenee esimerkiksi erilaisten Neuvostoliiton aikaisten sukellusvene-onnettomuuksien tietoja, mutta monet noista tiedoista ovat erittäin vanhoja, ja esimerkiksi kuuluisa kuva HOTEL II-luokan sukellusveneestä (K-19) (Kuva II) pinta-ajossa on otettu vuonna 1961. Virallinen tarina kertoi vuosien ajan sukellusveneessä olleen tulipalon, mutta vasta Tshernobylin jälkeen Neuvostoliitto myönsi sukellusveneen reaktorissa olleen ongelmia, eli sen sydän oli lähes sulanut. Reaktorin lämmön nousu johtui siitä, että sen jäähdytysjärjestelmä meni epäkuntoon, ja veneessä ei ollut varajärjestelmää. Tuo yksityiskohta on melko kiehtova, koska normaalissa ydinreaktorissa on  normaalisti kaksi toisistaan riippumatonta jäähdytysjärjestelmää, joilla sen toiminta varmistetaan myös jäähdytyspiirin mennessä epäkuntoon, samoin se että veneessä ei ollut sätelysuojapukuja tekee tapauksesta hyvin erikoisen. Kahdeksan miehistön jäsentä kuitenkin kuoli tapauksen yhteydessä. Mutta miksi ydinsukellusvene lähti matkaan ilman sätelysuojapukuja on vähintään ihmeellistä.

Olihan ydinsukellusvene toki sinällään jo silloin julkinen väline, mutta miksi tuo sukellusveneen reaktorionnettomuus salattiin tuolloin NATO:n toimesta? Siitä olisi tullut loistava propaganda-ase Pentagonin käsiin. Noita tapauksia kutsutaan yleisesti nimellä "Broken arrows" eli "murtuneet nuolet". Itseäni kuitenkin ihmetyttää se, että eikö lännessä ole tapahtunut mitään vastaavaa? Ainakin yhden B-52-pommikoneen tiedetään pudonneen Espanjan rannikolla, ja sen vetypommit olivat vähän aikaa valtameren pohjassa, ennen kuin USA:n laivasto ne sieltä kävi nostamassa erityisen Aluminant-kääpiösukellusveneen avulla. Mutta tämä tapaus julkistettiin siksi, että sillä oli todistajia. Mutta montako kertaa esimerkiksi tuollainen ydinpommittaja oikeasti on saanut moottorihäiriön niin, että kukaan muu kuin asevoimien työntekijät eivät ole tätä saaneet tietää, ja jos tuollainen B-52, missä on kyydissä atomipommeja tuhoutuu kiitoradalle, niin silloin tuo tapaus on voitu salata.

Ainakin operaatio "DOMINICK:in" yhteydessä  Thor-raketteja räjähti laukaisualaustalleen Johnsonin atollilla, ja noiden rakettien ydinkärjet saastuttivat laukaisupaikkaa erittäin paljon. Mutta kun USA alkoi toteuttaa EMP-aseiden kehitysohjelmaa, niin kenellekään ei tullut mieleen, että oliko tuolla alueella ehkä siviilikoneita, tai mitä tapahtuisi, jos EMP-pulssi osuisi atomivoimalaan? Vasta kun STARFISH PRIME pimensi Honolulun sekä BLUEGILL TRIPLE PRIME teki saman tempun Australiassa, niin alettiin miettiä sitä, mitä tapahtui esimerkiksi sairaaloiden teho-osastoille, kun tuo elektromagneettinen pulssi katkoi sähköjä koko Havaijin eteläisen tyynenmeren alueella. Mutta kukaan ei tiedä, olisiko tuolla vaikutusalueella ollut ehkä matkustajakoneita lentämässä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/K-19

pseudotiedetta.blogspot.fi