Koulukiusaamisen ongelma on siinä, että joidenkin mielestä uhrin kannattaa jättää koulu kesken, mikä ei ole kuitenkaan mikään hyvä vaihtoehto. Mikäli koulukiusaamisen uhri ei käy koulujaan loppuun, niin hän silloin antaa takuun siitä, että tuo kiusaaja ei koskaan saa kohdata häntä esimiehenä esimerkiksi jossain yhtiössä. Jos kiusattu lopettaa koulun, niin silloin kiusaaja voi olla varma siitä, että uhri ei koskaan käytä häneen itseensä valtaa, mikä perustuu ammatilliseen pätevyyteen. Kun henkilö lopettaa koulun, niin hän osoittaa samalla yhteiskunnalle olevansa "looseri", joka ainoastaan kerjää tulla simputetuksi työpaikallaan.
Kun henkilö kohtaa koulukiusaamisen koko kolkon maailman, niin se takuulla tuntuu pahalta, ja tuolloin tietenkin tekisi mieli jäädä kotiin istumaan, mutta tuo tie ei varmasti ole mikään maailman helpoin, jos ajatellaan esimerkiksi sitä, että koulukiusattu hakisi nyt työtä, ja työhaastattelussa vastassa olisi entinen kiusaaja, joka varmasti muistaa silloin kaiken, mitä hän toiselle teki. Tuo entisen koulukiusaajan kohtaaminen alaisena työpaikalla varmasti murtaa tuon kiusatun lopullisesti. Silloin saattaa tapahtua niin, että entinen koulukiusaaja muuttuu nyt työpaikkakiusaajaksi, ja joka tapauksessa hän varmasti väittää tuota kiusattua eli uhria valehtelijaksi.
Mutta kun puhutaan siitä, mitä tapahtuu, jos kiusattu sitten menee esimerkiksi ammattikorkeakouluun ja sattuu siellä menestymään. Ja jos tuo henkilö tekee hyvän sekä mielenkiintoisen "gradun" eli lopputyön sekä muutenkin ottaa vaikkapa ammattikuntansa nettikeskusteluihin osaa, niin silloin hänen maineensa sitten alkaa levitä ihmisten sosiaalisia verkostoja pitkin esimerkiksi Facebookissa tai muussa sosiaalisessa mediassa. Tuolloin myös kiusaajan entiset toverit huomaavat, että heille on valehdeltu, ja sosiaalisessa mediassa on yksi ero normaaliin keskusteluun. Nimittäin sosiaalisessa mediassa julkaistu asia ei poistu huutamalla, vaan koska kyseessä on kirjoitettu teksti, niin se jatkaa elämistään, vaikka keskustelukumppani joutuisi laittamaan älylaitteen pois, eikä hän tällöin unohda sanottavaansa.
Tuolloin tietenkin itsetunto kasvaa, ja samalla myös työmarkkinoilla kasvaa tuon henkilön kohtaama "respekti" eli kunnioitus. Kun puhutaan onnistuneesti suoritetusta korkeakoulututkinnosta, niin silloin varmasti tulee hyvä mieli, sekä myös oman arvon tunto sekä luottamus omiin kykyihin kasvaa. Mutta ennen kaikkea sillä tuo kiusattu osoittaa, että hän ei ole mikään täysi nolla vaan henkilö joka kasvaa tuon kiusaamisen yli, sekä muuttuu suuremmaksi kuin kiusaajansa. Ammatillinen- tai korkeakoulututkinto antaa paitsi hyvät valmiudet elämään, niin myös kohottaa henkilön ylpeyttä omasta osaamisesta. Myös kuntoilun aloittaminen varmasti parantaa omaa itsetuntoa, koska ihmiset alkavat silloin vähemmän huudella takanapäin, vaikka tällainen toiminta kyllä on todella julmaa toimintaa tuota ihmistä kohtaan. En kuitenkaan halua loukata ketään, joten ihmisillä on oikeus olla maailmassa sitä, mitä he ovat, eikä heille aina tarvitse sanoa kaikenlaisia "kohteliaisuuksia" päin naamaa.
Eli silloin kyseinen entinen uhri osoittaa olevansa tuon kiusaamisen yläpuolella, ja myös sen, että hän pystyy pätemään muutenkin kuin vain nyyhkyjuttujen välityksellä. Tällä tarkoitan sitä, että kyseinen henkilö voi osoittaa sen, että häntä ei oteta työhön esimerkiksi säälistä, vaan oman osaamisen kautta. Ja ammatillinen osaaminen on yksi osa, mitä katsotaan henkilön hakiessa työpaikkaa. Tuolloin ei kukaan voi väittää työpaikan sekä arvostuksen tulleen vain jonkun säälin perusteella, vaan sen että henkilö on todellinen ammattinsa osaaja. Ja mikäpä muu kohottaa omaa itsetuntoa paremmin, kuin se, että osaa todella tehdä työnsä, sekä saa myös muilta ihmisiltä arvostusta tällaisten pitkään opiskeluun perustuvien asioiden perusteella.
pseudotiedetta.blogspot.fi
Comments
Post a Comment