Brexit sekä sen seuraukset Brittiläisessä yhteiskunnassa sekä talouselämässä

Brexitin kanssa on käynyt juuri niin kuin ajateltiinkin, eli sen ideoija sitten ilmoittaa onnellisena, että britannian kansalaiset voivat saada samat oikeudet EU:ssa kuin EU-maiden kansalaiset saavat, mutta kuitenkaan EU-maiden kansalaisilla ei olisi Britanniassa samoja oikeuksia. Samoin tuo Boris sitten ideoi sen, että vapaakauppa voisi jatkua EU:n kanssa ilman EU-lainsäädäntöä. Brexitin ideoija on ilmoittanut suurieleisesti siitä, että tuo EU-lainsäädännön poistuminen saa aikaan sen, että Britannia säästää miljardeja, jotka voidaan ohjata suoraan terveydenhoitoon.

Mutta samaan aikaan joka viides yrittäjä ilmoittaa lähtevänsä britanniasta sekä punnan arvo on alimmillaan 30 vuoteen. Tässä sitten huomataan, se että poliitikko osaa kyllä tyylikkäästi pyörtää puheensa, kun aletaan puhua käytännön asioista. Nuo seuraamukset ovat siis britannian puolella paljon syvemmät kuin manner-euroopassa, joka edelleen vakaata talousaluetta. Eli negatiiviset vaikutukset kohdistuvat nyt ainakin toistaiseksi lähinnä puntaan sekä brittien omaan talouselämään, mikä ei tietenkään tuo oikeita työpaikkoja tuohon yhteiskuntaan, missä ollaan ylpeitä perinteistä, ja ajetaan vasemmalla puolella tietä.  

Kukaan ei brexitin tukijoista varmasti ole koskaan miettinyt sitä, että kukaan ei realistisesti ottaen ainoastaan saa mistään liittoutumasta, vaan ”jos haluaa saada jotain on myös pakko antaa jotain”. Ei kukaan varmaan odota realistisesti sitä, että britannian kansalaiset nauttisivat muualla EU:ssa etuja, joita EU:n kansalaiset eivät tuossa saarivaltiossa saa. Jos puhutaan realistisesti siitä, että saako britannia teollisuus yhtään työpaikkaa luotua sekä siitä, että jääkö tuosta äänestyksestä yhtään mitäään brittien käteen, niin tämä punnan kehitys kyllä kertoo siitä, että kovin paljoa rahaa ei tuohon terveydenhoitoon ehkä jääkään. Jos britannia jatkaa vapaakauppaa EU:n kanssa, niin voidaan myös kysyä sitä, että miksi se ryhtyi tuohon kansanäänestykseen?

Kysehän on oikeastaan siitä, että sama meno jatkuu edelleen, eikä mitään tulleja sitten tule sen ja EU:n väliin, joten niistä rajoilla maksetuista tulleistaei noita paljon puhuttuja verotuloja sitten kuitenkaan tule, jos vapaakauppa EU:n kanssa jatkuu. Ja jos joka viides yrittäjistä sekä yrityksistä lähtee britanniasta, niin silloin nekään eivät enää sinne veroja maksele, eikä mikään rajavartija, sotilas tai poliisi ole britannian valtiolle muuta kuin menoerä, joten miten tämä brexit-miehistö nyt sitten oikeastaan aikoo sitä rahaa noihin suuriin suunnitelmiinsa hankkia, jos tarjoilla olisi vain valtiollisia työpaikkoja.

Eli jos puhutaan taas siitä valtion investointeja koskevasta toiminnasta, niin ne tietenkin luovat hienoja työpaikkoja, mutta kun puhutaan julkisesta sektorista ja kansantaloudesta, niin silloin julkinen sektori on ainoastaan menoerä valtiolle. Valtion virastot sekä kaikki sen projektit ovat veronmaksajien rahoittamaa toimintaa, joten jos veronmaksajia ei ole, niin silloin tietenkin käy niin, että julkista sektoria ei pystytä rahoittamaan. Terveydenhoito tietenkin on erittäin hieno koohde sijoittaa valtion rahoja, mutta sitten tietenkin voidaan taas miettiä sitä, että mihin terveydenhoidon osa-alueeseen halutaan panostaa?

Halutaanko uusia terveydenhoidon infrastruktuuria kuten välineistöä sekä rakennuskantaa, vai uudistaa esimerkiksi sen koulutusta, ja minkä tyyppiseen terveydenhoitoon sitten halutaan panostaa, eli onko tulevaisuuden terveydenhuolto avohoitoa painottavaa, niin että esimerkiksi vanhukset voivat elää mahdollisimman pitkään kotonaan vai panostetaanko sitten johonkin neurologian kaltaiseen pitkälle vietyyn ja kalliiseen erikoislääketieteeseen, vai lähdetäänkö terveydenhoidossa sairauksien ennaltaehkäisystä? Ja terveydenhoito ei ole mikään valtion ainoa menoerä, joten muuhunkin investointeihin  pitää sitten rahaa löytyä. 

Tällä tarkoitan sitä, että lähdetäänkö siitä, että ihmisille opetetaan jo kouluissa se, että tupakointi lisää keuhkosyövän riskiä, ja että aktiivinen liikunta sekä terveellinen elämäntapa estävät diabetesta, maksakirroosia sekä sydän ja verisuonitauteja. Tai ainakin vähentää riskiä saada noita tauteja, vaikka osa noista asioista tietenkin on perinnöllisiä. Ja kun puhutaan esimerkiksi lääkityksestä, niin esimerkiksi riittävän varhaisessa vaiheessa aloitettu alzheimer-lääkitys sekä sitä tukeva muistiterapia varmasti auttavat henkilöä selviytymään pidempään itsenäisesti, ja jatkamaan työelämässä pidempään, mikä kohottaa ainakin potilaan omaa elämänlaatua.

pseudotiedetta.blogspot.fi