Friday, May 20, 2016

Oliko Silinterihai eli Stethacanthus altonensis nykyisen Remoran esi-isä?

Taiteilijan näkemys  Stethacanthus althonensis-haista
Kuva I

600 miljoonaa vuotta sitten elänyt silinterihai (Stethacanthus altonensis) (kuva I) on yksi maailman omituisimmista koskaan eläneistä eläimistä. Sen selkäevä on ollut silinterihatun muotoinen, mikä teki siitä erittäin epätavallisen näköisen olennon, joten tuota kauan sitten elänyttä haikalaa on aiheesta pidetty yhtenä merten erikoisimmista eläimistä. Tuo selkäevän yläosan leventyminen sekä päässä oleva karhenema tai imukuppi viittaa siihen, että silinterihai olisi jokin esihistoriallinen versio remorasta eli laivakalasta (Remora Remora) (Kuva II) .

Remora on kala, jonka päässä on myös imukuppi, joten itse olen sitä mieltä, että silinterihai ehkä oikeastaan remoran esi-isä, joka aivan kuten nykyinen versio kiinnittyi suurten vesieläinten  joita eli tuolloin devoni- sekä kivihiilikauden vaihteessa valtamerissä siinä sitten tuo hai vapaamatkusti ympäri valtamerta, syöden noiden valtavien isäntiensä pudottamia ruuantähteitä, kuten nykyinen remora tekee. Tuo käyttäytyminen johtuu siitä, että nuo jättiläismäiset meripedot tarjoava tuolle pienelle noin 45 cm. pitkälle  kalalle suojaa muita petoja vastaan. 

Remora kiinnittyneenä haihin
Kuva II


Nykyinen remora ratsastaa lähinnä kaskelotilla sekä muilla suurilla meripedoilla, kuten sen esi-isätkin tekivät uidessaan myöhäisen devonikauden merissä. Kuten tiedämme, niin remoralla ei ole uimarakkoa, ja tuota puutetta hiukan ihmetellään. Uimarakon puuttuminen aiheuttaa sen, että remoran on pysyttävä jatkuvasti liikkeellä, jotta ne eivät vajoaisi meren pohjaan. Uimarakon puuttuminen tekee tuosta kalasta kuitenkin erittäin ketterän, sekä sellaisen että se voi mennä hyvin syvälle, ilman että tuon kalan uimarakko hajoaa. Sen vuoksi itse olen sitä mieltä, että tuo ominaisuus voi aiheuttaa sen, että kyseiselle kalalle mieluisimpia isäntäeläimiä ovat jättimäiset valashait (kuva III), jotka uivat hyvin syvällä, ja kuten varmasti kaikki arvaavat, niin tuon eläimen elämästä tiedetään varsin vähän. Mutta tuossa kuvassa noita remoria näyttää olevan melko paljon sen ympärillä, joten tällainen iso eläin tietenkin tarjoaa hyvää turvaa muilta kaloilta. Kuvasta kolme näette myös tuon valtavan eläimen koon verrattuna sukeltajaan sen vieressä. 

Se kuitenkin tiedetään että kyseinen hai saattaa kasvaa ainakin 15 metrin pituiseksi, ja jotkut merimiehet väittävät nähneensä jopa yli 30-metrisiä yksilöitä. Tuo hai syö ilmeisesti keijustoa sekä myös muita kaloja, joita se ehkä ottaa kiinni kuten sillivalas, joka syöksyy parven alta pintaan, ja syö kerralla kokonaisen silliparven. Syökö valashai sitten isompiakin eläimiä ei ole täysin varmaa. Sillä ei ole hetuloita, vaan kyseisen kalan suuosat muistuttavat monnin suuta, joten jos mietitään sitä, että monni on petokala, niin mikään ei estä myöskään valashaita syömästä isompia kaloja tai ehkä se on joidenkin salaperäisten katoamisten takana. Ja kun puhutaan tuollaisesta jättiläismäisestä kalasta syöksymässä silliparven kimppuun, niin se ei ehkä ehdi pysäyttää, jos joku uimari sattuu sen eteen, ja siinä saattaa ihminen mennää kyllä mukana. 
Valashai sekä remorat verrattuna sukeltajaan
Kuva III


No comments:

Post a Comment

Note: Only a member of this blog may post a comment.

Water crystallization in low gravity and temperature can open new ways to model water.

"The Universe’s most abundant ice isn’t formless—it’s secretly laced with crystals. And that might change how we think about water, pla...