https://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/
Kimmo Huosionmaa
On eräs asia, joka työhaastattelussa pitää kummankin osapuolen ymmärtää. Nimittäin ihmisillä on tarve miellyttää tuossa tilanteessa vastapuolta, ja jos vastapuoli on haastateltavan esimies, niin silloin tietenkin tätä henkilöä yritetään miellyttää korostetusti, koska hän tulevaisuudessa on oma esimies.Tuolloin saattaa käydä niin, että miellyttämisen tarve saa aikaan vääristyneen kuvan tuosta haastateltavasta. Mutta myös tarve miellyttää auktoriteetteja saa aikaan joskus sellaisia ajatuksia, että haastateltava alkaa haukkua jotain työntekijää, joka on hänen näköpiirissään. Tuossa tapauksessa pitää muistaa se, että koskaan ei saa työpaikasta sanoa mitään negatiivista tai ainakaan muita ihmisiä ei pidä haukkua takanapäin.
Nimittäin nuo asiat saattavat saada aikaan nolon tilanteen, koska jos tuo haukuttu henkilö on jonkun pöydän takana istuvan tuttava tai oma perheenjäsen, niin se ei varmaan kovin mukavalta tunnu. Joissakin yhtiöissä käytetään sellaista tekniikkaa, missä henkilö tapaa ensin kuluneisiin vaatteisiin pukeutuneen henkilön, joka kyselee joitakin kysymyksiä, ja sen jälkeen parempiin vaatteisiin pukeutuva haastattelija kyselee samoja asioita. Ja tuolloin verrataan sitä, millaisia eroja noissa vastauksissa on.
Samoin sitä miten käytös noiden kahden hahmon välillä muuttuu, kun toinen esiintyy avoimesti haastattelijan ominaisuudessa, ja toinen taas on ikään kuin sattumalta seuraan tullut työmies. Myös työnjohdollisia kykyjä testataan siten, että ensin paikalle tulee tavallinen mutta osaava työläinen, ja sitten jossain vaiheessa samaan paikkaan tulee sitten esimerkiksi pääjohtajan jälkeläinen, minkä jälkeen seurataan tuon henkilön käytöksen muuttumista. Sekä sitä miten työtehtävien arviointi muuttuu sen mukaan kuka alainen on. Ja tuo asia saa ehkä aikaan joskus esimerkiksi hyvin ikäviä asioita, kun toisen työ ei mene mitenkään läpi, kun taas toinen saa kaikki virheet anteeksi.
Työhaastattelua ajatellen on asia, jota ei saa itsestä koskaa paljastaa. Nimittäin se jos haastateltava esittää, että hänen on aivan pakko saada töitä saattaa vaikuttaa usein negatiivisesti tuohon tilanteeseen. Se että ihminen vaikuttaa säälittävältä on joillekin signaali siitä, että haastateltavaa saa kiusata mielin määrin. Eli varmaan on mukavaa ottaa halveksiva ilme naamalle, ja sanoa että toinen on haastattelijan mielestä säälittävä. Kyseinen teko varmasti tekee loistavan vaikutuksen muihin paikalla oleviin ihmisiin. Samoin huomautus esimerkiksi kuluneista kengistä osoittaa sen, että haastattelija on kiinnostunut ulkoisesta olemuksesta sekä siitä, miten ihminen pukeutuu ja arvostaa esimerkiksi toisen vaatteita enemmän kuin sitä, mitä tämä osaa tai millaisiin tehtäviin hän kykenee.
Se että toisella on kaulassaan nimekkään valmistajan tekemä solmio saattaa toki olla esteettisesti oikein, mutta sitten kuitenkin tulee mieleen, että mitä jos hakijalta vaaditaan myös työsuorituksia tyylikkään ulkoasun lisäksi. Sosiaalisuus voi olla joko hajottavaa tai rakentavaa. Sen me kaikki tiedämme, mutta kun ajatellaan ihmisten heikkouksia, niin silloin täytyy huomioida sellainen asia, että me kaikki hakeudumme itsemme kaltaisten ihmisten seuraan. Kun lähdemme tekemään tuttavuutta jonkun kanssa, niin silloin tietenkin ensin katsomme hänen vaatteitaan sekä muuta olemusta, koska siitä saamme muodostettua ensimmäisen repliikin.
Ja siksi esimerkiksi joku turistikohteesta hankittu paita, joka on vastapäätä istuvan henkilön päällä saattaa olla väline, minkä avulla voidaan aloittaa keskustelu. Ihmissuhteissa ensimmäisen repliikin muodostaminen on oikeastaan kaikkein vaikein asia, ja siksi toisen ihmisen ulkoasu on se asia, jonka perusteella lähdemme keskustelemaan tuon henkilön kanssa. Tämän takia on työhaastattelussa tärkeää pukeutua oikein, koska ensivaikutelma saattaa tuossa tilanteessa olla ratkaisevassa asemassa. Jos 15 minuuttia kestävän haastattelun alussa ihmisen ulkonäkö on haastattelijan mielestä epämiellyttävä, niin silloin saattaa valinta kohdistua toiseen henkilöön juuri ulkonäön tai puhevian takia.
Kyseisessä tapauksessa pitää huomioida sellainen asia, että ensivaikutelmaa on hyvin vaikea muuttaa 15 minuutissa, joten jos haastattelija ei haastateltavasta pidä, niin silloin hän päätyy toiseen henkilöön, ja pahin tilanne on se, että hän on jo tehnyt päässään valinnan, joka suosii jotain ulospäin suuntautunutta ekstroverttiä henkilöä, koska tämä on osannut esittää asiansa hyvin, ja tuolloin saattaa unohtua kysyä esimerkiksi näytteitä tehdystä työstä. Tuolloin esimerkiksi WEB-kehittäjältä voisi kysäistä hänen tekemistään kotisivuista, jotta ei sitten tarvitse ryhtyä etsimään uutta työntekijää välittömästi rekrytoinnin päätyttyä, kun se WEB-designer ei osaakaan työtään. Ja kun ajattelemme työhaastattelijan näkökulmaa tähän asiaan, niin ei hän kuitenkaan voi kaikkia ihmisiä palkata.
Joten tuolloin kannattaa miettiä sellaista, mitä ei mikään järjestelmä voi korvata. Esimerkiksi kielitaito voi olla asia, jonka takia ihminen saa töitä. Se että joku osaa vaikkapa simultaanitulkkausta, ei ole asia, minkä oppii muutamassa minuutissa tai edes vuodessa. Kun joku ihminen kertoo vaikkapa osaavansa hyvin englantia, niin silloin tietenkin olisi hyvä pyytää häntä esittelemään kielitaitoaan käytännössä. Eli kuvailemaan englanniksi jonkun työprosessin tai muun asian, koska se kertoo paljon enemmän, kuin suomeksi kirjoitettu “puhun englantia”. Se ei oikein ole sellainen asia, mikä vakuuttaa ainakaan kovin hyvin. Ihmisten tarve miellyttää työnhaussa haastattelijaa saattaa aiheuttaa erittäin ikäviä asioita, koska tuolloin ihmisten tarve miellyttää toista aiheuttaa sen, että tämä kertoo asioita joko liioitellen tai jopa antaen suoranaisesti vääriä tietoja.
Tuolloin WEB-designer saattaa tarkoittaa opiskelijaa, joka on vain istunut ryhmässä lukemassa iltapäivälehtiä, tai sitten kymmenien vuosien työkokemus voi muuttua todellisessa elämässä sellaiseksi, että henkilö on tehnyt vaikkapa kirjanpitoa tai muuta vastaavaa työtä jossain WEB-sivuja tuottavassa yhtiössä. Tietenkin ihmisillä voi olla todella paljon esimerkiksi ohjelmointikokemusta, mutta se on kuitenkin tässä tapauksessa vääränlaista kokemusta. Nimittäin jos henkilö on tehnyt tietokoneohjelmien koodeja ei tarkoita sitä, että hänellä olisi kuitenkaan ollenkaan sellaista estetiikan tajua, että hänen tekemänsä kotisivut olisivat kovin hyvän näköisiä.
Mutta hän saattaa olla loistava henkilö tekemään esimerkiksi lomakkeita sekä niiden syötteiden ohjauskoodeja, mutta kuitenkaan hän ei ehkä ole mikään suuri taiteilija. Ja paraskaan mahdollinen WEB-designer ei ole ehkä kovin hyvä tekemään muuta sisältöä kuten tekstiä noille sivuille. Mutta tietenkin hän tekee sivujen asettelut sekä muut visuaaliset elementit, joiden tarkoitus on saada ihmiset huomaamaan nuo sivut, sekä tietenkin tilaamaan niiden kautta tuotteita. WEB sivujen ulkonäkö on tärkeää silloin kun asiakkaita hankitaan, ja silloin nimenomaan ulkoasu on tärkeä seikka asiakkaiden houkuttelemiseksi. Kun puhutaan siitä, miten kuluttaja valitsee yhtiön jonkun tuotteen kuten koneiden sekä palvelujen hankkimiseksi, niin hän ei kuitenkaan noita sivuja kovin kauaa katsele.
Kuitenkin jokainen kuluttaja tietenkin haluaa olla valveutunut, mikä tarkoittaa sitä, että hän vertailee palveluita sekä niiden tarjoajia. Tuolloin kuluttajasta saattaa tuntua kiusalliselta valita ensimmäistä eteen tulevaa yhtiötä tarjoamaan hänelle esimerkiksi työsuoritusta. Kyseisessä tapauksessa saattaa olla edullista olla toinen tai kolmas tuolla listalla, koska tuolloin asiakas tai liidi eli asiakas kandidaatti voi tuolloin sanoa omille sidosryhmilleen, että hän on tehnyt vertailuja esimerkiksi hinnan sekä tarjouksiin kuuluvien “extrojen” kohdalla, mutta on asia, josta pitää puhua aina, kun pyydetään tarjouksia, nimittäin kokonaishintaan vaikuttaa myös se matka, jonka palveluntarjoaja joutuu kulkemaan, ja jos työ tilataan satojen kilometrien päästä, niin se kyllä vaikuttaa ratkaisevasti hintaan.
Mikäli työtä tullaan tekemään useiden ajoneuvojen voimin, niin silloin tietenkin kilometrit maksavat todella paljon. Samoin se mikä minkäkin koneen vuokra päivältä on vaikuttaa hintaan todella paljon. Joten esimerkiksi pitkiä tikasautoja ei kannata seisottaa työmaalla turhaan, mutta tuolloin kannattaa laskea kustannukset tarkkaan. Työvoimaa ajatellen, niin suuripalkkaisia asentajia tai muita erikoisammattimiehiä ei kannata turhaan seisottaa tyhjänpanttina työmailla, koska heille joudutaan palkat maksamaan. Joten jos heitä palkataan, niin kannattaa katsoa, että heille myös löytyy töitä, joka vastaa noiden ihmisten koulutusta. Nimittäin ihan lehtiä lakaisemaan ei esimerkiksi insinööriä tai asentajaa kannata palkata, koska heidän palkkansa on sen verran suuri, että sillä saa kaksi kouluttamatonta työläistä yhden insinöörin hinnalla.
Se että henkilö päätyy valinnoissaan esimerkiksi kolmanteen tarjoukseen tai haastateltavaan antaa muille prosessiin osallistuville tuosta valinnan tekijästä tiukan sekä osaavan kuvan, kun kyseinen henkilö käy katsomassa muutamia palveluntarjoajia tilatessaan vaikkapa työsuoritteen. Kun yritys etsii urakoita, niin silloin se tietenkin tekee saman kuin yksityinen henkilö. Se etsii työtä toisilta toimijoilta. Ja samat asiat jotka pätevät yhtiöiden harjoittamaan markkinointiin pätevät myös yksityisiin ihmisiin. Kukaan työhaastattelija ei varmaan halua suoraan sanoa että “tuo on meidän tarvitsemamme ihminen”, kun ensimmäinen haastateltava astuu sisään.
Tuolloin haastattelua suorittava henkilö haluaa varmasti tehdä jonkinlaisia vertailuja useamman kandidaatin kanssa, ja varmaan tuo haastattelija ei halua ilmoittaa tuntevansa jonkun naapurin “Jukan”, joka osaa nuo työt erittäin hyvin. Tietenkin hän haluaa piilottaa tuon tuttavansa ikään kuin joukkoon. Kyseisessä tapauksessa hän haastattelee tuon tuntemansa kandidaatin jossain välissä jonoa. Jos ihminen tuolla tavoin pääsee töihin, niin silloin kannattaa omat työtehtävät osata kunnolla, nimittäin mikäli työnantaja ei hänestä pidä, niin silloin saattaa seurata oikeudellisia toimia, ja tuolloin saattaa ystävyyssuhde päättyä kuin seinään. Nimittäin missään nimessä ei saa koskaan antaa itsestä sellaista kuvaa, että ihminen osaa vaikka mitä, eikä milloinkaan saa tuottaa työnantajille pettymystä.
Mikäli työhaastattelija jatkuvasti suosittelee tehtävään ihmisiä, jotka eivät työtä osaa, ja tuolla tavoin aiheuttaa vahinkoa, niin hänet voidaan haastaa oikeuteen näiden valintojen takia. Mikäli nuo jatkoon lähetetyt ovat selvästi epäsopivia kuten esiintyvät päihtyneinä joko haastattelussa tai saapuvat ensimmäisenä työpäivänä humalassa, niin silloin haastattelija saatetaan erottaa siksi, että hän ei osaa arvioida ihmisiä oikein, tai antaa muiden seikkojen kuten lahjusten vaikuttaa valintoihin. Eli siksi esimerkiksi oluen tarjoaminen ravintolassa ei varmasti ole sellainen asia, mikä saisi näihin valintoihin vaikuttaa. Samoin säälittävyys ei ole työhaastattelijan tai hänen edustamansa yrityksen kannalta sellainen asia, jonka pitäisi vaikuttaa siihen, kuka tehtävään valitaan.
Comments
Post a Comment