Kansalaistottelemattomuus sekä sen vaikutukset yhteiskunnalliseen toimintaan sekä myös työelämään

http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/2018/08/kansalaistottelemattomuus-seka-sen.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/2018/08/kansalaistottelemattomuus-seka-sen.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/2018/08/kansalaistottelemattomuus-seka-sen.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/2018/08/kansalaistottelemattomuus-seka-sen.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/2018/08/kansalaistottelemattomuus-seka-sen.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/2018/08/kansalaistottelemattomuus-seka-sen.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/2018/08/kansalaistottelemattomuus-seka-sen.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/2018/08/kansalaistottelemattomuus-seka-sen.html

http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/2018/08/kansalaistottelemattomuus-seka-sen.html

Kun ihminen surmataan, niin silloin kukaan ei halua sanoa hänestä pahaa sanaa

http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/2018/08/kun-ihminen-surmataan-niin-silloin.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/2018/08/kun-ihminen-surmataan-niin-silloin.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/2018/08/kun-ihminen-surmataan-niin-silloin.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/2018/08/kun-ihminen-surmataan-niin-silloin.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/2018/08/kun-ihminen-surmataan-niin-silloin.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/2018/08/kun-ihminen-surmataan-niin-silloin.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/2018/08/kun-ihminen-surmataan-niin-silloin.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/2018/08/kun-ihminen-surmataan-niin-silloin.html
http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/2018/08/kun-ihminen-surmataan-niin-silloin.html

Ihmisrobottien käytöstä sekä inhimillisestä toimintamallista: eli miksi ihminen otetaan töihin pelkästään potkujen takia?

Vaikka ihmisrobotteja pidetään usein pelkästään tieteiskirjallisuuden luomuksina, niin toki maailmassa on miljoonia ihmisiä, joiden toiminta kyllä täyttää tämän määritelmän täysin. Ihmisrobottien luomiseen ei juuri mitään tekniikkaa tarvita, ja esimerkiksi liukuhihnatyö on hyvin paljon robottien tekemän työn kaltaista, joten juuri tällaisia yksinkertaisia työtehtäviä teetetään välillä ihmisillä, joita sopeutetaan työyhteisön kautta yhteiskuntaan. Yksi noista ihmisrobottien alalajeista ovat vammaiset, joita käytetään erilaisissa aputehtävissä työpaikoilla. Älkää ymmärtäkö väärin, en ole sitä vastaan että työpaikalla on henkilöitä, jotka ovat rajoitetusti oikeustoimikelpoisia. Nämä henkilöt on otettu työhön, jotta he sopeutuisivat työyhteisöön ja yhteiskuntaan. Kuitenkin monesti käy niin, että nuo työtehtävät ovat lähinnä WC:n siivoamista sekä muita aputöitä.

Jos vammainen tiuskii muille, niin se johtuu siitä, että hänelle itselleen on tiuskittu. Ja tämän takia pitää tietenkin näitä henkilöitä ymmärtää.  He ovat toki ihmisiä kuten me muutkin, mutta kuitenkin hiukan kritisoisin noiden ihmisten käyttöä erilaisissa melko vastuullisissa työtehtävissä, koska he eivät koskaan kykene soveltamaan saamiaan käskyjä, ja siksi he ovat todella ärsyttäviä, jos noille ihmisille annetaan jotain tehtäväksi. Tietenkin vammaisia pitää aina ymmärtää, mutta kuitenkin on olemassa jokin raja myös sillä, että mitä heillä saisi sitten teettää. Tällä tarkoitan sitä, että tuollaisten henkilöiden kohdalla olisi muistettava se, että "herrojen elkeet tarttuvat renkiin", ja jos hän sitten pääsee jossain esimiesasemaan, niin silloin tietenkin hän muuttuu sellaiseksi, mitä muut ovat häntä kohtaan olleet.

Vammaisten tekemät työtehtävät ovat usein melko yksinkertaisia, mutta ne pitävät sisällään toistuvia nostoja sekä liikkeitä, joiden takia työtehtävä saattaa olla fyysisesti melko raskas varsinkin pidemmän päälle tehtynä. Kuitenkin kun työhaastatteluun tullaan, niin ideana varmasti olisi, se että haastatteluun saapuisi se henkilö, joka töihin on tulossa. Eikä niin että tuosta yhteisöstä paikalle saapuu joku "asiakkaiden edustaja", joka sitten ei itse näitä töitä saavu tekemään. Tuolloin olisi varmaan hyvä painottaa sitä, että jos ihminen ei itse noita töitä tee, varmasti lupaa joskus muita kuin sitä, mitä toinen pystyy tai jaksaa tehdä. Oma lukunsa olisi sitten myös vammaisten tekemän taiteen kuten kirjoitusten ja tekstien varastaminen sekä käyttäminen kaupallisiin tarkoituksiin. Tällä tarkoitan sitä, että muutamia kertoja on vastaan tullut jonkinlaisia päiväkirjoja, joita on julkaistu, ja joiden julkaisemisesta  ei välttämättä ole pyydetty lupaa tekstin kirjoittajalta itseltään.

Kun vammainen henkilö sitten esimerkiksi tekee jotain ohjaukseen liittyviä tehtäviä, niin silloin tietenkin ideana olisi sellainen asia, että hän jotenkin kunnioittaisi noiden ihmisten tahtoa, mutta jostain syystä tuollainen henkilö sitten aina kehittää sellaisia ajatuksia, että ainoa mahdollinen toimintatapa, millä asioita hoidetaan, on se mitä hänelle on opetettu. Ja tuo sitten saa varmasti aikaan vihaa tai ainakin kummastusta, kun tuollainen ihminen sitten alkaa jakaa oppimiaan asioita toisille, niin hän on kuin joku magnetofoni, joka ei mitään muuta osaa tehdä, kuin hokea sitä, mitä muut ovat hänelle sanoneet. Tietenkin on erittäin hyvä asia, että tuo henkilö seuraa saamiaan ohjeita, ja opettaa ihmisille sitä, mitä hänen on käsketty opettaa, mutta kuitenkin esimerkiksi tiettyjen työtehtävien kohdalla on aina pakko hiukan soveltaa saatuja ohjeita, jotta tehtävät saadaan suoritettua, kuten ne pitää suorittaa.

Mutta vammaistyössä on sellainen ikävä kääntöpuoli, että heitä käytetään jatkuvasti törkeästi hyväksi esimerkiksi matalapalkkaisilla aloilla, missä heidän ainoa tehtävänsä on esimerkiksi toimia jonkun yhtiön kulissina, jotta he voivat näyttää olevansa hyviä ihmisiä. Ja tietenkin myös työtehtävät ovat aina erittäin yksinkertaisia, ja niissä ei varmaan kukaan edes koskaan tule viihtymään. Kun puhutaan esimerkiksi vammaisten ihmisten käytöstä sairaaloiden apuhoitajina, niin se ei välttämättä ole mitenkään kovin mukava asia, että vaikka heidän työhönsä ei muuta kuuluisi kuin liinavaatteiden vaihtoa sekä pölyjen pyyhintää, niin toki aina löytyy esimerkiksi hoitajia, joiden mielestä kaikki työt voidaan teettää heillä.

Suurin osa sairaanhoitajista on ihan rehellisiä ihmisiä, mutta kuitenkin aina löytyy joku päihteiden väärinkäyttäjä tai sitten muuten välinpitämätön henkilö, joka sitten kehittelee mielessään mallin, jossa hän teettää myös lääkkeiden jakamista tai pistämistä noilla apulaisillaan, ja silloin varmasti on potilasturvallisuuden vaarantamisesta kysymys. Vammaisten työntekijöiden ongelma on siinä, että heitä on helppo käyttää hyväksi. Kun toinen ei ymmärrä oikeuksiaan, tai edes osaa tai saa mistään apua, niin silloin edessä on sellainen houkutteleva mahdollisuus, että noita henkilöitä aletaan säälittä riistää, eli heillä teetetään esimerkiksi omia siivousvuoroja tai muuta vastaavaa.

Vaikka periaatteessa rajoitetusti oikeustoimikelpoisen henkilön kohdalla pitää työvuorot sekä työssäkäyntiä koskevat asiat käydä hänen edunvalvojansa kanssa läpi, niin silti aina välillä vastaan tulee edunvalvoja, joka ei sitten välitä yhtään mistään, mitä hänen suojissaan oleville henkilöille sitten tehdään. Ongelmia tulee eteen silloin kun vammainen ihminen sitten toimii toisille ohjaajana. Hän saattaa oikeasti kuvitella, että kaikki ihmiset oikeasti haluavat olla töissä 24/7, ja yksi kaikkein inhottavimmista asioista tietenkin on se, että vammaisen henkilön ajantaju saattaa olla jotenkin muuttunut niin, että hän ei käsitä kuinka kauan työtä joku tekee jossain kohteessa.

Joten tuolloin saattaa sitten käydä niin, että tuo henkilö  oikeasti uskoo rappukäytävän vievä ihmiseltä noin minuutin verran, tai sitten voi joku muun yhtiön työntekijä sitten käydä sanomassa, että myös hänen kohteessaan pitää käydä tekemässä työtä, eli hän työntää toiselle henkilölle omia tehtäviään tai pahimmillaan jää itse istumaan taukohuoneeseen ja laittaa toisen tekemään työt yksin. Eli hän esiintyy tuolloin usein työnjohtajana, jolloin toisen tehtäviin kuuluu kaikki työt ja toinen vain pomottaa vieressä. Ja tietenkin usein potkut annetaan puhelimitse sekä tekstiviestillä.

Kyseinen tapa tietenkin varmaan tuntuu työnjohtajasta mukavalta, mutta todellisuudessa kyse on törkeästä käytöksestä. Samoin vammaisiin työntekijöihin kohdennetaan usein sellaista eristämistä, mitä ei missään muualla voida hyväksyä. Eli saattaa olla niin, että heille ei puhuta koko työpäivän aikaan sanaakaan, tai he saavat tehdä työtään aivan yksin. Ja jokaisessa paikassa sitten vielä käydään ikään kuin näyttämässä, että nuo henkilöt ovat palkkatukityössä.

Tuo tarkoittaa sitä, että mitään tarvetta heidän sopeuttamiseensa työyhteisöön ei ole olemassa, kun sitten palkkatukityön loputtua nuo henkilöt eivät sitten enää töihin tulekaan, joten mitään heidän kanssaan ei tarvitse sitten tehdä. Ja onhan se työnjohtajillekin eli noille vakituisille työntekijöille tärkeää, että palkkatukilaisten kanssa ei kaveerata, niin eron hetkellä ei sitten noita ihmisiä jäädä kaipaamaan. Eihän se olisi mukavaa, jos tuollaisen työläisen perään jäädään itkemään. Ja siinä voisi varmaan mennä talviloma piloille, kun siitä apulaisesta ruvetaan puhumaan mukavia asioita. Arvatkaa meneekö sitten kokonaan niille todellisille kavereille sekä erityisesti tulevalle puolisolle pyhitetty Rukan loma pilalle, kun joku esittää sellaista, että voisiko tuo "tsupparipoika" tulla mukaan bilettämään?

Törkeimmät teot, mitä "ihmisrobeteilla" on teetetty ovat erilaiset radioaktiiviseen aineeseen liittyvät tehtävät, joihin kuuluu myös Chernobylin raivausoperaatio, jossa ilmeisesti sekä poliittisia vankeja sekä erilaisissa laitoksissa eläviä henkilöitä oli käytetty ikään kuin robotteina raivaamaan reaktorin kattoa. Vaikka heillä oli käytössään kullalla vuoratut suojapuvut sekä kaasunaamarit, niin säteily on surmannut kaikki nuo henkilöt, jotka silloin taistelivat tuota radioaktiivista säteilyä vastaan. Ja ylipäätään sota tietenkin on asia, missä käytetään sellaisia menetelmiä, että ihminen ikään kuim muutetaan robotiksi, jonka on pakko sitten tehdä kaikki asiat, mitä esimies käskee heidän tehdä.

Mäkki: Mikset tahdo olla mun kaa

https://www.youtube.com/watch?v=9TD92WSSNrs

Kauko Röyhkä: Paha maa

https://www.youtube.com/watch?v=aLUsDyBSFT0

marxjatalous.blogspot.fi

Kauppaketjujen hankkima "kotimainen" ruoka voidaan valmistaa todellisuudessa ulkomailla, niin että prosessia valvotaan Suomesta, ja paikallinen työväki työskentelee tehdassaleissa.

Kauppaketjujen ei ole järkevää antaa yksittäisiä tuotteita koskevia hintatietoja ulos, koska siitä voidaan laskea tuotteesta saatava voitto eli katetuottoa, ja samalla myös esimerkiksi tuotteen kuljetuspalveluiden saama voitto tai heidän hintansa paljastuu. Riittää kun saadaan tietää alkuhinta, ja sitten vähennetään arvoketjun lopussa olevan kaupan ottama tuotto ja muut menot, niin saadaan selville kuljetuspalvelun perimä hinta. Tuolla tiedolla voi olla merkitystä silloin, kun hankitaan tuotteita suuria määriä, ja sitten valitaan kuljetuspalvelua, sekä osittain myös tuotteen alkuperämaata.

Jos vaikka halutaan tuottaa lihaa halvalla esimerkiksi pääkaupunkiseudun markkinoille, niin silloin tietenkin tuote voidaan tuottaa Virossa tai kauempana kuten , jolloin esimerkiksi karjan kasvatus kustannukset ovat paljon pienempiä kuin Suomessa. Sen jälkeen nuo eläimet voidaan teurastaa tuolla kaukana Suomesta, ja sitten niiden liha voidaan tuoda suomalaiseen lihankäsittelylaitokseen, jossa se leikataan tilaajille. Tai sitten voidaan tehdä sellaisia asioita, missä voidaan kyllä alkaa keskustella, että onko tuo tuote oikeastaan suomalaista ollenkaan. Eli nuo lihat sitten jalostetaan myös tuolla kaukana, ja sitten laaduntarkkailun suorittaa suomalainen työntekijä. Muu työvoima taas voi aivan hyvin olla paikallista väkeä.

Näin on ymmärretty sellainen asia, että maku on se, mikä tuotteessa ratkaisee, eikä suinkaan se kuka tarkalleen ottaen on sen valmistanut. Joten nykyaikaisen elintarviketeollisuuden kannattaa tuotannollisista syistä siirtää tuotantoaan tuonne kauas etelään, jossa se voi tuottaa tuotteitaan paljon halvemmalla kuin mitä suomessa sijaitsevan tuotantolaitoksen olisi mahdollista toimia. Ja kuten varmaan arvaatte, niin Internet tekee mahdolliseksi sen, että noissa tuotantolaitoksissa olevia koneita voidaan valvoa sekä ohjata Suomessa olevasta toimistosta, niin että noissa tehdassaleissa on vain hätäkytkimet, jotta liukuhihnat saadaan pysähtymään ajoissa, jos jonkun käsi esimerkiksi jää liukuhihnan väliin,

Tässä ratkaisussa Suomessa istuvat työnjohtajat sekä prosessinvalvojat näkevät omilta tietokoneruuduiltaan saman, kuin mitä he näkisivät paikan päällä olevasta toimistosta tai valvomosta. Ja myös kuulutukset voidaan hoitaa etänä, eli tietokoneiden sekä etäyhteyksien avulla työnjohto voi toimia pitkien matkojen päästä. kuin he olisivat itse paikalla, ja tuotteista voidaan ottaa laserin avulla spektroskooppinen kuva, jossa näkyy tarkalleen se, mikä on tuotteessa olevien alkuaineiden suhde, ja siitähän maussa on lopulta kysymys, ja tuo sitten tietenkin takaa noiden tuotteiden virheettömyyden.

Tuolloin massaspektrometri siis käytännössä maistaa tuotetta, ilman että ihminen puuttuu koko prosessiin muuten, kuin siten, että tuotetaan ensin näyte-erä jotain ruokaa, ja kun maistaja antaa kympin, niin sitten tietokone kopioi tuon annoksen muihin tuotteisiin. Eli kun ruuan koe-erää tehdään, niin silloin kaikki raaka-aineet mitataan tarkkuusvaakojen avulla, ja niiden alkuperä merkitään huolellisesti, jott nuo annokset voidaan kopioida helposti massatuotantoon.

Kun tuote voidaan valmistaa halvan tuotannon maassa, ja sitten syväjäädytettynä tuoda markkinoille, niin silloin tietenkin sen laatu paranee, ja kuljetuskustannukset pienenevät, koska tuolla Suomenlahden eteläpuolella voidaan käyttää virolaisia tai puolalaisia yhtiöitä, ja sitten nuo kuljettajat vain ajavat perävaunut suoraan laivojen autokansille, ja itse ottavat satamassa uuden lastin takaisin vietäväksi. Sitten kun laiva tulee Helsinkiin, niin tuo lasti sitten otetaan suomalaiseen rekka-autoon, eli kyseinen perävaunu kiinnitetään nuppiin, ja ajetaan lajittelukeskukseen. Tuon merimatkan aikana sitten rekan tai oikeastaan perävaunun kylmälaitteet pidetään päällä laivan sähköjärjestelmistä saatavan sähkövirran avulla.

 Mutta tämä toiminta voi aiheuttaa eettisiä ongelmia, koska joissakin maissa on puutteellinen eläinsuojelulainsäädäntö, ja siksi tästä asiasta pitää tietenkin keskustella niin, että myö luonnonsuojelijat voivat ottaa tuohon keskusteluun osaa. Samoin on kehitteillä menetelmiä, joilla lihaa voidaan tuottaa soluviljelmien avulla. Tuossa menetelmässä nautojen lihassoluja kasvatetaan kasvatusalustoilla, joissa on ravintoliuosta. Tuolla tavoin saadaan lihaa tuotettua niin, että mitään nautoja ei enää tarvita. Tuota menetelmää on tutkittu sitä varten, että esimerkiksi interplanetaarisilla lennoilla ongelmana on ruuan yksipuolisuus, ja jos lihaa voidaan tuottaa soluviljelmien avulla, niin se toisi kipeästi kaivattua monipuolisuutta astronauttien ruokavalioon.

Salasanojen vaihtamisesta sekä verkkourkinnasta

Kuvituskuvaa
Kuva I

Salasanan vaihtaminen kerran kuussa ei ole ollenkaan tarpeen, jos sitä ei ole käytetty kuin omalla henkilökohtaisella tietokoneella. Jos salasana vaihdetaan liian usein, niin silloin ihminen joutuu kirjoittamaan sen ylös, jolloin kuka vain voi sen saada käsiinsä. Kotikoneilla sekä henkilökohtaisilla sähköpostitileillä pitäisi käyttää tietenkin erilaisia salasanoja kuin työpaikan työasemilla, ja toki työpaikan tietokoneilla käytetään vain työpaikan sähköposteja sekä vieraillaan vain niillä kotisivuilla, mitä henkilö haluaa näyttää myös työnjohtajilleen.

Eikä koskaan saa käyttää samaa salasanaa työ- ja kotikoneilla, jotta kukaan ei sitten niitä henkilökohtaisia sähköposteja saa käyttöönsä, Kun työpaikan konetta käytetään, niin silloin tietenkin pitää aina muistaa se, että joissakin yhtiöissä on esimiehellä mahdollisuus katsoa mitä alainen tekee koneellaan, ja muutenkin on paljon edustavampaa, että yhtiön sähköposteissa on vain sitä "virallista tekstiä", eli näin voidaan pitää myös työ- ja henkilökohtaiset asiat erossa toisistaan.

Jos omia sähköposteja ei käytetä yhtiön koneilla, niin silloin eivät myöskään johtajat saa tietää, jos alainen hakee esimerkiksi uutta työpaikkaa. Jos omat tietojen käsittelyvälineet pidetään erossa työpaikan välineistä, niin silloin henkilökohtaiset asiat eivät päädy mikrotuen käsiin. Muistakaa että aina välillä on tapahtunut sitä, että mikrotukihenkilö on katsellut etäkäytön tai "kuvaruutukaapparin" avulla toisten työskentelyä, tai kaivellut esimerkiksi verkkopäiväkirjojen salasanoja, joita sitten on käyty tekemisen puutteessa lukemassa, ja siinä on mukava irvailla työkaverin suruille sekä murheille, koska kiusaaja saa varmasti värinöitä siitä että toinen saadaan itkemään työporukan edessä.

Joten kun puhutaan päiväkirjoista, niin niiden avulla tietenkin on hyvä harjoitella kirjoittamista, mutta mitä tahansa ei kannata kirjoittaa muistiin, koska kuka vain voi saada tuollaisen netti- tai paperisen päiväkirjan tekstejä haltuunsa. Ja silloin tulee varmasti itku, jos sinne on liian henkilökohtaisia asioita tullut kirjoitettua. Nettipäiväkirjoissa on sitten vielä sellainen aspekti, että joku voi sinne kirjoittaa toisen henkilön nimissä erilaisia tekstejä, jos tuon kiusaamisen kohteen oma kirjoitus ei ole tarpeeksi "vetävää". Jos kavereita ei tarpeeksi naurata, niin sitten toisen nimissä aletaan kirjoittaa jotain kamalaa, jotta hänet saadaan näyttämään jotenkin häiriintyneeltä.

Olen kuullut jopa siitä, että toisen nimiin on avattu sähköposti- tai facebook-tilejä, jotta häntä voitaisiin kiusata paremmin. Eli kiusaaja on sitten toisen nimiin kirjoitellut "päiväkirjoja", joita on ollut mukavaa esitellä kavereille. Myös MAFIA:n tiedetään joskus väärentäneen päiväkirjoja sekä itsemurhakirjeitä, jotta henkilö vaikuttaisi masentuneelta, ja sitten hänen murhansa on yritetty lavastaa itsemurhaksi. Mutta kun puhutaan nettipäiväkirjoista, niin osa johtajista sekä projektipäälliköistä pitää jokaisesta työpäivästään kirjaa, jotta jos hän joutuu vaihtamaan työpistettä, niin seuraaja saa silloin käyttöönsä kaikki dokumentation, mitä projektissa tai työpisteessä on tehty, sekä esimerkiksi työympäristön erityispiirteet ilmenevät noista päiväkirjoista.

 Niitä kutsutaan nimellä "projektipäiväkirja" tai "päiväraportti", ja ne on tarkoitettu nimenomaan yhtiön johdon luettaviksi, jotta niiden avulla voidaan selvittää se, miten työt jossain konttorissa tehdään, ja noudatetaanko siellä asiallisia standardeja esimerkiksi sähköpostien suhteen, ja onko työväkeä informoitu siitä mahdollisuudesta, että heidän päätetyöskentelyä voidaan tarkkailla ilman, että he huomaavat mitään. Ja onko heitä ohjeistettu työkoneiden käytöstä,ja siitä että sähköposteissa on aina lähettäjän nimi. Hänet voidaan sen perusteella vetää vastuuseen kirjoittelusta, mikä vahingoittaa yhtiön mainetta.

charelesfort.blogspot.fi

Mielen avaaminen sekä tilanteen kartoittaminen

Mielen avaamisella tarkoitetaan filosofiassa eli "totuuden etsinnässä" sitä, että tapausta sekä siinä olevaa viitekehystä arvioidaan ikään kuin kummaltakin osapuolelta, jotka eivät ole mitään fyysisiä ihmisiä. Eli kyseessä on "oliona" tunnettu asia, joka voi olla fyysisesti olemassa tai mielemme luoma projisio, jonka aivomme ikään kuin loihtivat eteemme loputtomassa tajunnan virrassa. On totta että jotkut elokuvat sekä naapurien kertomukset toki vaikuttavat siihen, mitä mielikuvia silmiimme nousee, ja miten noihin mielikuviin suhtaudumme. Kun mietitään tätä asiaa, niin voidaan ottaa esimerkiksi tilanne, jossa talonmies on varoittanut liukkaasta pihasta. Tietenkin pitää kysyä, että miksi talonmies on tuon lapun laittanut seinään, ja miksi hän ei ole tuota pihaa hiekoittamassa? Eli onko tuo lappu oikeasti sittenkään talonmiehen vai hänen pomonsa laittama? Ja onko sillä tarkoitus kerätä vain valituksia tuosta tehdystä työstä, jotta kyseinen henkilö saadaan vaihdettua?

Jos rapussa on lappu, mikä kertoo pihan olevan liukas, niin jostain syystä se lisää ihmisten poissaoloja työpaikoilta. Tai ainakin se saattaa näin tehdä. Koska tällöin ihmisillä on ikään kuin todiste siitä, että piha on liukas, ja aivomme sekä alitajuntamme ohjaa myös tätä toimintaa. Eli parasympaattinen sekä sympaattinen hermosto eivät ole erillisiä kokonaisuuksia, vaan ne kommunikoivat keskenään. Ja jos henkilöä odottaa työpaikallaan esimerkiksi ikävä palaveri, jossa hän tietää saavansa nuhteita, niin tuo lappu alkaa vaikuttaa hänen ajatuksiinsa siten, että se ikään kuin antaa luvan olla pois töistä.

Eli kun henkilöllä on päässään ajatus siitä, että hän joutuu nuhdelluksi, ja koko aamun hän miettii vain sitä, miten voisi välttää tuon tilanteen, niin sitten kun hän tulee pihaan ja horjahtaa, niin silloin tuo tilanne muuttuu siten, että hän ryhtyy miettimään, että "kylläpä polvi on kipeä, ja se varmaan tuossa sitten vääntyi melko pahasti". Näin ollen tuo henkilö sitten ryntää suorinta tietä terveyskeskukseen kuvauttamaan polveaan. No tässä tapauksessa tietenkin on tärkeää, että lapusta oleva valokuva lähetetään pomolle, jotta hän saa todisteen siitä, että tuo piha oli liukas.

Tässä tapauksessa on kyseessä "triggeri", joka laukaisee ikään kuin padotetun mielihalun. Tuo henkilö on ehkä koko viikonlopun tai pahimmassa tapauksessa koko talvilomansa pohtinut sitä, miten hän voisi sitten välttää tuon tilanteen. Ja lappu ovessa on vain se viimeinen pisara, mikä saa tuon henkilön jäämään pois työpaikaltaan. Hän on niin paljon halunnut sinä päivänä olla poissa töistä, että mikä tahansa muu paikka kelpaa siihen toimintaan. Kyseessä on muuten psykosomaattinen tila, missä tuo jatkuva toive saada olla poissa pomon tuomitsevan katseen alta ikään kuin tehostaa kipua. Kyseessä on tilanne, jossa pitää muuten ryhtyä epäilemään työpaikkakiusaamista, koska missään nimessä esimerkiksi terveyskeskus ei ole mikään mukava oleskelupaikka. Ja jos noita tapauksia sattuu työpaikan lomakauden lopuksi, niin silloin voidaan aiheesta epäillä, että henkilö on saattanut joutua pomonsa kanssa kiistoihin lomalla. Eli onko pomo ollut samassa hotellissa alaisensa kanssa, ja vaatinut tämän puolisoa sänkyyn kanssaan tai muuten nöyryyttänyt tätä jotenkin pahasti. Eli tarjonnut alaisensa vaimolle drinkkejä tms.  jolloin tämä on tuntenut olonsa varmasti nöyryytetyksi.

Todellisuudessa tuo halu olla poissa töistä on välillä niin voimakas, että ihminen ikään kuin saattaa nostaa kuumeen pelkästään ajatuksen voimalla. Eli hän ei todellisuudessa ole kuumeessa, mutta toive kuumepäivästä ja kotiin jäämisestä sitten saa hänet näkemään kuumemittarissa todellisuudessa korkeampia lämpötiloja, kuin mitä hän muuten näkisi.. Se tapahtuu siten, että psykosomaattista pelkotilaa kokeva henkilö alkaa käydä mielessään keskustelua siitä, että onko tuo kuumemittari nyt varmasti toimiva versio, ja mitä kun se oli hiukan huonosti kainalossa. Tämä tarkoittaa sitä, että kyseessä ei ole varsinaisesti valehteleva henkilö, vaan tilanne missä hän vain etsii ulospääsyä tilanteesta, joka on hänelle kiusallinen. Mutta kun tämä tapaus saapuu lääkäriin, ja mitään ei löydy, niin silloin kannattaa tietenkin kysyä heti, että kiusataanko tätä henkilöä työpaikalla. Muuten yksi työpaikkakiusaajan tuntomerkeistä on se, että hän syyttelee heti muita, ja yrittää välttää keskustelua asiasta vähättelemällä tätä alaistaan sekä tilannetta, missä kiusaaminen tapahtuu.