Robottien kehittäminen on kaksipiippuinen asia. Toki ne tuovat helpotusta monen ihmisen elämään, ja esimerkiksi robottien käyttö tylsässä teollisuustyössä on houkuttelevaa siksi, että ne pystyvät tekemään työtä tauotta 24/7. Samoin niiden tekemä tuote on tasalaatuista riippumatta siitä mikä vuorokauden aika tuossa tehtaassa on. Toki tämä robottien tasalaatuinen sarja saattaa olla hyvin vaarallinen sikäli, jos CAM eli Computer Aided Manufacturer tehtaaseen toimitetuissa piirustuksissa tai muissa tuotantoparametreissä on vikaa. CAM siis on teknologia, jonka avulla voivat robottitehtaat valmistaa tuotteita suoraan niille syötettyjen CAD-kuvien perusteella ilman, että tuohon prosessiin täytyy ihmisen motenkään puuttua. Lisättävät parametrit ovat sitten raaka-aineet, joista tuote työstetään.
Eli jos tuote on tarkoitettu rakennettavaksi esimerkiksi teräslevyistä, mutta tuo säiliö mistä automatiikka ottaa levyn on täytetty kuparilevyllä, voi koko sarja mennä uusiksi. Samoin jos CAD-ohjelman käyttäjä on nukahtanut työpisteessään, ja näppäilee tarkkuusosaan luvun 1,23 sijasta 1,24, niin koko sarja saattaa mennä pieleen. Eli robottien käyttö teollisuudessa korostaa laadunvalvonnan merkitystä. Sekä sitä että tuotekontrolli käy koekappaleet läpi erityisen suurella tarkkuudella.
Ja myös liukuhihnalta poimitaan välillä myös tuotantokappaleita tarkkuusseurantaa, jotta elrktronisten laitteiden kalibrointi voidaan tarkastaa niiden avulla. Ja jos tuotannossa alkaa tuotantokappaleisiin ilmaantua virheitä ilman, että kukaan koskee robottien työparametreihin, niin se tarkoittaa nimittäin sitä että tuotantolinjan kalibrointi on pettänyt, ja silloin pitää ruveta tarkastamaan tuotantovälineiden asetuksia, tuotantovälineet voidaan varustaa myös spektroskoopilla, jonka avulla väärät materiaalit voidaan erotella pois prosessista.
Tämä on tärkeää jakeluhäiriön takia, jossa materiaalivarastossa on joko tahallaan tai vahingossa laittanut esimerkiksi kuparilevyjä teräslevyjen sekaan. Eli vaikka robotit ovat tehokkaita työläisiä, niin niiden tapauksessa yksikin virhe ohjemoinnissa voi aiheuttaa sen että esimerkiksi valtava määrä autoja saattaan joutua suoraan romuttamolle, jos niitä kasaavien robottien toitoimintaparametreissä olevia virheitä ei huomata tarpeeksi ajoissa. Ja tällöin saattaa jopa tuhansia virhekappaleita päästä markkinoille. Eli tätä kutsutaan nimellä "inhimillinen erehdys".
Tässä tapauksessa prosessia ei valvota tarpeeksi tehokkaasti, jonka vuoksi virhekappaleita saattaa päästä markkinoille todella suuri määrä virhetuotteita, jotka saattavat aiheuttaa pahimmillaan koko teollisuuslaitoksen joutumisen selvitystilaan. Eli esimerkiksi auton kaltaisen hinnakkaan tuotteen saapuessa markkinoille ei kovin monessa autossa virheitä saisi olla. Näin ollen nämä tuotteet on tarkastettava huolella, jotta mitään suurempia virheitä ei niissä olisi. Joten jos koko sarja tuotetta menee hukkaan, niin silloin voi kuluttajien luottamus tuotteeseen kadota lopullisesti. Ja näin voidaan sitten tunnettu ja hyväkin tuotebrändi tuhota lopullisesti.
Comments
Post a Comment