Lehdistön moraali sekä journalismin vapaus voivat riippua myös päätoimittajan tai toimittajan itsensä näkemyksestä

Lehdistön vapaa toiminta on länsimaisen demokratian tunnusmerkki, mihin kuitenkin aina välillä puututaan hyvin ikävällä tavalla. Lehdistö on nimittäin mediatalojen omistama, ja ainakin ennen myös lehtiä painavat kirjapainot olivat erittäin suuressa osassa, kun journalismia harjoitettiin. Tästä sitten on seurannut "hupaisia" asioita, kuten sellaisia että painatusvaiheessa on puolet toimittajan kirjoittamasta artikkelista kadonnut kuin tuhka tuuleen. Samoin vaikka kyseessä on periaatteessa sananvapauden vastainen toiminta silloin, kun päätoimittajat eli toimituksen esimiehet komentavat alaisiaan ruotuun uhkaamalla erottaa heitä silloin, kun heidän tekemänsä juttu ei sitten miellytä häntä tai lehden omistajaa.

Nykyään voidaan toki sanoa että sanan "lehti" paikalla voisi olla sana "mediatalo", mutta samat lainalaisuudet pätevät myös näiden nykyaikaisten web-julkaisuihin liiketoimintansa perustuvien mediatalojen kanssa. Toki voidaan aina sanoa niin, että syy sensuuriin ei aina ole varmasti ollut lehtitalon omistajassa, vaan kyllä päätoimittajat ovat sitä omin päin tehneet, ja varsinkin joissain maakunnissa on lehden päätoimittaja saattanut poistaa osia lehtijutuista, jotka ehkä käsittelevät esimerkiksi kunnanjohtajien tai kunnanvaltuuston jäsenten toimintaa.

Olen kuullut siitäkin, että 1960-luvulla, kun politiikka oli "vakavaa" toimintaa, niin joissakin pienemmissä lehdissä oli esimerkiksi vaaliehdokkaiden numeroita ikään kuin töhritty, tai jotkut lehdet ovat ikään kuin jättäneet tiettyjen vaaliehdokkaiden ilmoituksia julkaisematta. Toki noita tiettyjen ehdokkaiden ilmoitussivuja on ikään kuin "koristeltu" törkeillä vihjauksilla siitä, että "mitä saunan takana tulee tapahtumaan", kun aito suomalainen ottaa vallan maassamme ja itse kyllä pidän sitä vastenmielisenä, että, esimerkiksi tietyn maakuntalehden sivuilla on vaaliehdokkaiden sivuilla esitelty sitä, "mitä maanpettureille" tullaan tekemään. Eli vaikka valtakunnallinen media on suomessa yllättävän siisti lukuunottamatta muutamia pieniä "sammakoita", niin näitä maakuntalehtiä kyllä hiukan voidaan katsoa vähän toisesta vinkkelistä.

Toisin sanoen monissa noista lehdistä on ikään kuin muistutettu, siitä että jos "tätä henkilöä ei äänestetä, niin puukosta tulee", mikä kyllä ei mikään kovin mukava asia ole. Samoin esimerkiksi painotuotteiden jakamatta jättäminen on kyllä sensuuria, eli sillä tarkoitan sellaista toimintaa, että esimerkiksi kilpailevan puolueen lehtien tai joissain tapauksissa myös niiden jäsenten äänioikeusilmoituksia on jätetty jakamatta, kun ei ole heidän kantansa miellyttänyt "postiljoonia", ja jälkimmäinen asia sitten on oikeastaan vaalirikos, mistä voi sotilasarvo mennä. Toisaalta myös toiselle ihmiselle osoitetun postin lukeminen on kiellettyä, joten sen verran kyllä pitää tietää noista asioista. Samoin toimittajat ovat kyllä välillä harrastaneet kiitettävästi itsesensuuria sekä kritiikitöntä toimintaa, kun käsitellään esimerkiksi sosiaalista mediaa sekä sellaisia asioita kuin puolustusvoimia ja varsinkin siviilipalvelusta ja muita vastaavia toimia, joita jostain syystä pidetään ikään kuin yhteiskunnan horjuttamisena.

Maamme media on yleensä ollut erittäin tasokasta, mutta tähän on nyt tullut sellainen ikävä ilmiö, että jostain syystä valtakunnallinen mediatalo on ikään kuin alkanut tukea ääriliikkeitä, sekä puhtaasti rikollista toimintaa. Samoin maamme "virallinen" media oli vähän aikaa sitten ristiretkellä sosiaalista mediaa vastaan, ja toki sosiaalinen media saattaa olla sellainen, että kaikkea siellä kirjoitettua ei voida mitenkään pitää todistettavana asiana. Mutta kun puhumme esimerkiksi Tatu Vanhasen kirjasta, missä todisteltiin että mustat ihmiset ovat vähemmän älykkäitä kuin valkoiset, ja tuo kirja sitten sai kustantajan "Terra Cognitasta", niin silloin tuo yleensä melko laadukkaita kirjoja julkaiseva kustantamo teki kyllä flopin. Kuten tiedämme niin tuo kirja on sellainen kirjoitelma, joka voidaan merkitä esimerkiksi  hyvin vaarallisesta  lukemistosta, koska siinä esitetään tieteellisenä tosiasiana asioita, jotka on vuosia sitten todistettu täydelliseksi valheeksi.

Tuollainen käsitys siitä, että mustat ihmiset sekä psykiatriset potilaat olisivat jotenkin muiden alapuolella perustuu 1930-luvun natsien oppeihin, joista monet on on myöhemmin todistettu vääriksi. Kun puhutaan esimerkiksi siitä, että psykiatriset potilaat olisivat muka jotenkin lapsellisempia kuin muut, johtuu siitä että heitä voitiin käyttää ennen aikaan ilmaisena työvoimana. Samoin tuo vähättely johtuu siitä, että monet noista potilaista olivat aikoinaan ja ovat vieläkin huonoista perheistä, ja tuollainen ryyppääminen sekä muuten välinpitämätön asenne tietenkin olivat perheelle vähemmän mairittelevia asioita, joten silloin tällöin joku asiamies sitten päätteli, että nuo alkoholistit sitten saisivat ikään kuin "synninpäästön", jos heidän lapsensa todistettaisiin mielenvikaisiksi.

Tuon psykiatristen potilaiden aseman vähättelyn tarkoitus oli luoda "muuria" noiden ihmisten sekä normaalin yhteiskunnan väliin, jotta noiden perheiden ongelmat eivät sitten leviäisi muualle. Samoin mustien ihmisten nimeäminen ali-ihmisiksi, johtuu siitä, että haluttiin salata se, mitä afrikassa todellisuudessa tehtiin. Kun puhutaan siirtomaa-ajoista, niin silloin oli kuulemma järjestetty jopa "ihmissafareita", joissa alkuasukkaita metsästettiin kuin eläimiä. Ja tietenkin tuollainen toiminta piti varmasti salata kotipuolessa, kun konekivääreillä sitten ammuttiin kokonaisia heimoja kuoliaaksi, Mutta kuten tiedämme, niin älykkyys ei riipu rodusta. Mutta jos kansanryhmiin kohdistuvaa halveksuntaa aletaan perustella "tieteellä", niin silloin tietenkin eteen tulee tarunhohtoinen "kolmas valtakunta", jonka periaatteisiin kuuluu sellainen asia, kuin juutalaisten nimeäminen "alemmaksi roduksi". Kuten tiedämme, niin kyseessä on oikeasti uskonto eikä varsinaisesti mikään rotu.

Mutta jostain syystä maassamme välillä on sellainen asenne, että natsismissa oli jotain upeaa. Ja joskus toimittajilta ikään kuin pettää arvostelukyky, ja siitä osoituksena on ollut se, että englantilainen historioitsija John Irwing oli aikanaan erittäin siteerattu kirjoittaja maamme mediassa, koska hän kiisti natsien harjoittaman kansanmurhan. Kuitenkaan Irwing ei koskaan huomioinut sitä, että esimerkiksi kaasukammioita oli jokaisella keskitysleirillä, ja että pääosa tuosta murhaamisesta tapahtui kuitenkin hiilimonoksidilla, ja myös esimerkiksi alipainekammioita käytettiin jossain vaiheessa. Tuo Irwingin tuominen näkyvästi esiin kuitenkin näytti maailmalle sen, että myös toimittaja voi olla rasistinen.

Samoin tässä vähän aikaa sitten nimen omaan ulkomaalaisten tekemät seksuaalirikokset ovat olleet todella hyvin esillä eräässä maamme mediassa, joka oli vähän aikaisemmin osoittanut suurta aktiivisuutta aloittaessaan ristiretken sosiaalista mediaa vastaan, leimaten somen pelkäksi rasistien paratiisiksi, mutta sitten he kuitenkin itse syyllistyivät vihakirjoitteluun. Eli tämäkin asia vaatii hiukan keskustelua median asemasta yhteiskunnassa, joka on muuttunut erittäin paljon juuri sosiaalisen median sekä Internetin takia. Ja siksi myös median olemusta on hyvä pohtia, ja samalla muistaa se, että me olemme nyt suuremman tietomäärän edessä kuin koskaan ennen, ja se vaatii lukijalta enemmän sekä osaamista että arviointikykyä kuin koskaan ennen, ja toivon että maamme media jatkaa edelleen moniulotteista sekä kaikkia osapuolia kuuntelevaa journalismia, mistä se on yleensä tunnettu kautta koko maailman.

hkimmo.blogspot.fi

Kirja-arvostelu Stephen Kingin kirjasta "Kolkuttajat"

Stephen Kingin romaani ”Kolkuttajat”  (The Tommyknockers)  edustaa kirjailijan vähemmän tunnettua puolta, eli tieteiskirjailijana vähemmän mainetta niittänyttä kauhukirjailijaa, jonka romaanissa käsitellään asioita, joita on aina välillä käsitelty sekä kauhu- että muissakin sarjoissa, joita aina välillä esitellään televisiossa. Kingin kirjassa ihminen kohtaa humanoideja, joilla on käytössään erittäin pitkälle vietyä teknologiaa, ja tuossa kirjassa on kaikki ne ainekset, mistä kunnon jännitysromaani on tehty. Tällaiset kirjat ovat poikineet paljon loistavia sarjoja televisioon, missä käsitellään erilaisia salaliittoja sekä UFO-teknologiaa, ja joidenkin ihmisten mielestä Roswellin tapaus saattaa olla toiminut innoituksena tuolle kirjalle.

Siinä on kuvattu tilannetta, missä esimerkiksi humanoidit voisivat liittää aivonsa toisiinsa EEG-laitteiden avulla, ja tuota heidän alustaan ohjataan aivoaaltojen avulla, jotka ohjataan dekooderin välityksellä aluksen lennonhallintaa ohjaavalle tietokoneelle. Samoin aivojen liittäminen toisiinsa lisää niiden tietojenkäsittely kapasiteettia, ja samalla auttaa luomaan maailman tehokkaimman ajateltavissa olevan neurotietokoneen.

Kokonainen ihmiskunta voidaan liittää toisiinsa tuollaisilla välineillä. Samoin noilla kuvitteellisilla humanoideilla on käytössään viruksia, joiden avulla he voivat muuttaa muita lajeja itsensä kaltaiseksi. Eli tuossa kirjassa esitellyssä lajissa on sellainen erityispiirre, että se kykenee leviämään muille planeetoille yksinkertaisesti levittämällä viruksia pitkin planeetan kaasukehää, ja sitten tuo olento muuttaisi muut planeetan asukkaat itsensä kaltaiseksi, jolloin tietenkin tuollainen olio voisi olla hyvin elinvoimainen.

Kun puhutaan tuosta kirjasta, niin sen vaikutus näkyy myös sellaisissa TV-sarjoissa, kuin legendaarinen ”X-Files”, jossa esitelty ”musta öljy” on selvästi saanut vaikutteita tällaisesta kirjasta. Kun puhutaan tuon kirjan tapahtumista, niin niistä löytyy selviä viitteitä Roswellin tapaukseen, eli oliko Stephen King sitten oikeasti ollut Roswellissa tuolloin vuonna 1947, kun väitetty UFO putosi sinne? Kingin kirjan lopussa asevoimat saapuvat tuohon kaupunkiin, ja samalla tavoin asevoimat saapuivat vuonna 1947 Roswellin kaupunkiin. Oli tuo ”Roswellin UFO” sitten mikä hyvänsä väline, niin kuitenkin asevoimien toiminta tuossa kaupungissa oli todellista, ja monien mielestä tuo salailu liittyy joko natseihin tai ”ulkoavaruuden muukalaisiin”, ja tuosta tapauksesta on kirjoitettu monta kirjaa

Eli tiedetään että natsien käsissä oli edistynyttä ilmailutekniikkaa, ja heillä saattoi olla tekniikkaa, mitä tarvitaan erittäin pitkään lentävän ilmalaivan rakentamiseen. Eli villeimmissä kuvitelmissa kyseessä olisi ollut supertiiviistä materiaalista ”zeppelini”, joka olisi nostettu ilmakehän yläosiin, ja sitten se olisi ajelehtinut purjeiden avulla  ilmakehän yläosien suihkuvirtausten avulla, ja sen voimantuotto olisi tapahtunut esimerkiksi tuuligeneraattorin avulla. Ja kun tuo ilmalaiva sitten olisi vajonnut tarpeeksi alas, niin silloin barometri olisi käynnistänyt tuon ilma-aluksen moottorit. Ja sitten sen nokassa oleva radio-ohjain olisi etsinyt  amerikan mantereelle sijoitetun radiolähettimen. Ja sitten tuo vaiva olisi lentänyt tuonne yhdysvaltoihin.

Tämä voisi olla ”Indiana Jones”-elokuvan käsikirjoituksen alku, mutta saattaa olla niin, että USA:n asevoimat pelkäsivät esimerkiksi sitä, että joku japanilainen olisi lähettänyt ilmakehään vielä viimeisen pernaruttoa kuljettavan ilmapallon, joka sitten olisi voinut pudota Roswellin kaupungin lähelle. Tuollainen bioaseen aiheuttama uhka saattoi olla sellainen, mikä sitten sai aikaan asevoimien yliampuvan reaktion. Japanin tiedettiin suunnitelleen bioaseiden avulla  tapahtuvaa hyökkäystä USA:n mantereelle, missä he sitten olisivat käyttäneet hyväkseen esimerkiksi juuri säähavaintopalloja, joilla nuo tappavat organismit olisi sitten levitetty USA:n maaperälle.

espoonmetsa.blogspot.fi

Ray Bradburyn "Kuvitettu mies" on romaani, joka saa aikaan ajatelmia siitä, millainen olisi todellinen ”ihmiskameleontti” eli ”STEALTH-ihminen”.

Ray Bradburyn toinen tunnettu romaani ”Kuvitettu mies” käsittelee erityisesti tatuointeja, joista ihmiset voivat sitten katsella noiden kuvien kantajan mielialoja, ja kuten varmaan arvaatte, niin nykyään tuollainen muuttuva tatuointi voidaan valmistaa erityisten nanokiteiden avulla. Eli ihmisen ihoon opotetaan sellaisia äärettömän pieniä kuvaruutuja, joiden avulla saadaan aikaan näyttöpääte, mihin voidaan muodostaa sellainen kuva, mikä milloinkin halutaan. Kyseiset ruudut ovat pienmpiä kuin hiekan jyvänen, ja niiden toiminta perustuu nanokokoisiin LED-valoihin, jotka antavat samanlaista komivärikuva kuin vanhanaikainen televisio, mutta nuo nanoledit ovat vain mikrometrien suuruisia. Tuollainen muuttuva tatuointi voi olla tulevaisuudessa suurta muotia, ja tuo kuva voi vaihtua myös silloin, kun ihmisen mielialat muuttuvat.

Tuo näyttöpääteryhmä voidaan siis varustaa sellaisilla kemiallisilla tuntimilla, jotka tunnistavat esimerkiksi veressä olevan adrenaliinin tai kortisolin määrän, ja sitten nuo tatuoinnit voivat toimia varoituksena siitä, että tuo kyseinen henkilö voi olla aggressiivinen. Tuollainen mielialoihin reagoiva tatuointi voi tulevaisuudessa olla pakollinen sellaisilla henkilöillä, joilla on taipumusta impulsiiviseen toimintaan. Ja tuolla muuttuvalla ihokuviolla on mukava leikitellä omassa mielessä, eli miltä tuntuisi vaikka vaihtaa ihonväriä sen mukaan missä maassa ihminen sattuu olemaan.

Kyseinen nanotekniikan sovellus voisi olla vaikka jonkun kirjan aihe, tai sitten joku teekkari tai muu tekniikan ihmelapsi tekee siitä tulevaisuudessa oman opinnäytetyönsä. Ja tästä laitteesta oli aikoinaan juttu jossain  tai web-sivuilla. Kyseinen tekniikka kuuluu samaan sarjaan, kuin esimerkiksi ihmisen sisään esimerkiksi rintalastan päälle voidaan asentaa hiilikuitulevy, mikä suojaa henkilöä iskuilta. Ja joidenkin kertomusten mukaan esimerkiksi KGB asetti joskus ammuttavan päänahan alle titaanilevyjä, jotta ampuja luulisi heidän tehneen oikean teloituksen, jos esimerkiksi ilmiantajaa haluttiin suojella. Tuolloin tietenkin mukavinta olisi ollut se, että hän olisi virallisesti kuollut.

Eli itsestäni olisi muuten mielenkiintoista kokea oikeasti, miltä tuntuisi elää jossain viidakkoyhteisössä ilman, että muut huomaisivat mitään eroa heidän että eurooppalaisten tutkijoiden välillä, eli tietenkin heidän puheensa tuottaisi vaikeuksia, ja tuolloin vaadittaisiin huippuluokan kielenkääntöohjelmia jotka voivat muuttaa normaalin puheen noiden heimon jäsenten puheeksi. Tuollainen laite voisi toimia esimerkiksi siten, että varsinainen puheen tuottamisväline olisi piilotettu kirurgisesti ihmisen ruumiinonteloon, ja se voisi saada virtansa sydämentahdistimiin tarkoitetuista paristoista, joiden avulla se saa tarvitsemansa sähkövirran.

Tuo väline sitten voidaan kytkeä satelliittien avulla keskustietokoneeseen, joka voi sijaita tuhansien kilometrien päässä tuosta tutkijasta, ja se voidaan kiinnittää tietenkin kehon sisäisellä järjestelmällä puhekeskusta stimuloivaan hermoimplanttiin, ja tuo pään sisään asennettava laite voi kommunikoida tuon tietokoneen kanssa esimerkiksi BlueToothin avulla. Nuo kuuloanturit voivat sijaita henkilön rinnassa, jolloin niitä ei näy päälle, ja tietenkin myös huomaamattomuus on muutenkin tuollaisessa kuvitteellisessa tehtävässä erittäin tärkeää. Mutta kun puhutaan normaalista tatuoinnista sekä niiden merkityksestä, niin joissakin alamaailman organisaatioissa tatuoinnilla osoitetaan sitä, että henkilö on sitoutunut tuohon toimintaan.

Samoin esimerkiksi japanilaisten ”Jakuzalla” tai kiinalaisten ”Triadilla”, jotka ovat itäisten maiden mafian nimiä, on tatuoinnilla osoitettu sellainen asia, että miten monta taistelulajeihin kuuluvaa tappomenetelmää tuolle henkilölle on opetettu, eli toisin sanoen nuo henkilöt käyttävät karatea ihmisten surmaamiseen esimerkiksi kurkun päähän tai yläniskaan suunnatuilla kämmensyrjällä annetuilla iskuilla, jotka ovat todella vaarallisia menetelmiä.  Samoin noilla tatuoinneilla on sellainen asema, että niillä taataan tuon henkilön uskollisuus omaa herraansa kohtaan. Niissä joskus käytetään esimerkiksi korallieläinten myrkkyä, jolla henkilöä hallitaan erittäin ikävällä tavalla. Tuolla tavoin triadin päällikkö sitten valvoo alaisensa toimintaa, eli hän antaa tuolle torpedolleen tehtävän, ja sitten kun kyseinen henkilö on käynyt surmaamassa kohteensa, niin hänen päällikönsä sitten antaa vastamyrkyn tuolle omalle ninjalleen.

Kun tuollainen ”Yakuzan” mies sitten saa koulutusta, niin toki silloin taataan se, että hän ei kuitenkaan voi toimia omaa käskijäänsä vastaan. Mutta olen kuullut, että noitakin asioita voidaan kiertää, eli eräässä Pattaya-nimisessä kaupungissa on lääkäreitä, jotka osaavat luoda sellaisen ihon, että se voidaan siirtää noiden tatuointien tilalle. Tekniikka perustuu siihen, että henkilöltä otetaan omaa ihoa, ja sitten noita ihosoluja monistetaan tetrimaljoissa, jonka jälkeen nuo tatuoinnit korvataan teveellä iholla palanen kerrallaan. Eli nykyään myös valtavan suuria tatuointeja voidaan poistaa erittäin tehokkaasti, ja ihminen sitten tietenkin voidaan tällä tavoin vapauttaa noista kammottavista tatuoinneista ilman komplikaatioita. Tekniikka perustuu omien ihosolujen siirtoon henkilön vartaloon. Eli tällä tavoin huipputekniikka sitten auttaa ihmisiä monilla tavoilla.

espoonmetsa.blogspot.fi

Bysantin keisarinna Theodora sekä keisari Justianuksen omituinen toiminta tuossa valtakunnassa

Kun puhutaan keisarin asemasta antiikin Roomassa sekä myöhemmin Bysantin valtakunnassa, niin tietenkin tuota hänen asemaansa pitää katsoa tuon ajan naisen asemaa vasten. Tuolloin kristinusko alkoi levittäytyä eurooppaan, ja se oli jo Bysantin eli Itä-Rooman valtakunnan valtionuskontona, ja tuolloin esimerkiksi oli vallalla sellainen käsitys, että mies on perheen ehdoton päällikkö, ja tuon takia naisen asema ei tuona aikana ollut mikään kovin kehuttava. Itse epäilen että tuo sanoma Raamattuun on kirjoitettu joidenkin bysanttilaisten toimesta, jotka ovat halunneet korottaa keisarin asemaa yhteiskunnassa, koska kaikki mitä muissa perheissä tehtiin oli suoraan siirrettävissä keisarillisiin perhesiin.

Ja tuolloin ei tullut kuuloonkaan, että nainen tekisi valtiollisia päätöksiä, joten tietenkin Raamattu oli helppo väline, jolla naisen suu saatiin tukittua yhteiskunnassa, koska tuolloin "seurakunta" sekä "yhteiskunta" olivat yhtä koska kirkko sekä valtio olivat sama asia, ja kun Paavali käski naisen vaieta seurakunnassa, niin bysantin valtakoneisto siirsi tuon komennon suoraan myös muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan.  Toki oli olemassa "mahtinaisia", joista kuuluisin oli tietenkin Bysantin kuuluisa Keisarinna Theodora, joka väitteiden mukaan oli kurtisaani sekä karhunkesyttäjän tytär. Kuitenkin hän käytti valtaa lähinnä miehensä Justianuksen kautta, eikä silloin itse pitänyt mitään julkisia puheita tai ollut muutenkaan sopimaton keisarin rinnalle, missä hänen velvollisuutensa oli syöksyä nuolen tielle, jos hänen miestään uhattiin.

Karhunkesyttäjä tarkoittaa yleensä ehkä turvallisuusmiestä tai jotain muuta vastaavaa. Kuitenkin itse olen aina ollut sitä mieltä, että tuo tarina keisari Justianuksen rakastumisesta ilotyttöön saattaa olla oikeasti täysin sepitteellistä. Eli toki oli olemassa keisarinna nimeltään Theodora, mutta uskon että tuo tarina hänen tavallisista sukujuuristaan ei ehkä ole aivan totta. Näet tietenkin keisari oli mies, jota kannatti vietellä, joten toki hänen kanssaan halusi viettää yön myös moni ylhäisaateliin kuuluva nainen.

Saattaa olla niin, että Theodora esitettiin kansalle tuollaisena vähän säälittävänä hahmona, jotta keisari Justianus muuttuisi kansan edessä inhimillisemmäksi olennoksi, jonka surmaaminen saisi aikaan hiukan kyyneleitä kansan silmissä.  Kun puhutaan keisarinnan taustasta, niin yleensä historioitsijat kertoivat noita ihmisiä trollattiin, jotta heidän tuttavansa ymmärtäisivät heidät unohtaa. Eikä keisarinnan perheen ollut mitenkään järkevää pitää heihin mitään yhteyttä, koska tuolloin nämä ihmiset olisivat voineet saada keisarin virkaan kuuluvia asioita selville. Samoin keisarinnan kuoltua tehtiin hänestä hiukan moraalisesti epäilyttävä, jotta keisarin omat kädet pysyisivät puhtaina. Eli paljon sellaista ikävää, mitä ei olisi voitu perustella kansalle muulla kuin keisarin omalla egoilulla tai itsekkyydellä.

Toisin sanoen keisarinna toimi myös keisarin omana kilpenä, eli otti itseensä esimerkiksi mielenosoitusten väkivaltaisia murskaamisia yms. Kun puhutaan keisarinnan asemasta keisariin nähden, niin keisari oli tietenkin perheen päällikkö. Ja hän tietenkin oli se, jolla on ollut viimeinen sana kaikkiin asioihin. Keisarinnan velvollisuus oli tietenkin suojella kruunua, ja raamatun näkemys siitä, että mies on perheen päällikkö tukee tuota asetelmaa. Eikä Bysantissa tietenkään naisen asema ollut muutenkaan mitenkään kehuttava. Saattaa olla niin, että keisarinna ei noita titteleitä eläessään ole saanut. Jos keisarinna tai keisari olisivat luopuneet purppurasta, mikä oli keisarin sekä hänen lähipiirinsä yksinoikeudella käyttämä vaate, niin silloin tuo pariskunta olisi päässyt hengestään. Näet keisarillisia salaisuuksia ei toki ollut hyvä levitellä pitkin katuja.

Keisarilla oli paljon asioita, joista hän ei varmasti halunnut koskaan puhua julkisesti, ja yksi niistä oli se, että hän esimerkiksi oli naittanut perheenjäsenensä il-kaanille, joka oli alhaisempi kuin tuo bysantin yksinoikeutettu hallitsija, ja siitä olisi voitu vetää sellainen johtopäätös, että hän olisi ollut mongolien vasalli, koska il-kaani vastasi toimistaan Pekingin suukaanille. Ja  toki keisarin perheenjäsenen oli mentävä naimisiin hänen vertaistensa kanssa, ja tuolloin olisi ehkä eteen tullut sellainen asia, että Bysantista olisi alettu puhua "Bysantin kaanikuntana", mikä oli tietenkin pahin loukkaus, minkä hän saattoi kuulla. Ja kristityn naittaminen jollekin pakanalle oli varmasti vastoin kaikkia tuon ajan periaatteita.

vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi

Radikaaleista suunnittelua koskevista ratkaisuista ei voi tulla mitään, ellei niitä kokeilla. Ja ne mahdollistavat täysin uuden tavan tehdä tuotteita valtavien toimintaryhmien avulla

Radikaalit suunnitteluratkaisut eivät voi toimia, jos niitä ei uskalleta koskaan kokeilla. Yksi radikaaleimpia koskaan tehtyjä ratkaisuja esimerkiksi käyttöjärjestelmien toteuttamiseen on “avoimen lähdekoodin” käyttöönotto ohjelmoinnissa. Ideana on ollut se, että ohjelmoijat voivat avoimen lähdekoodin tuotteilla sekä harjoitella taitojaan, että käyttää noita ehkä ilmaiseksi ladattavia ympäristöjä omien tuotteidensa valmistamiseen, eli tuo tuote voi olla vaikkapa tietokonepeli tai robottien ohjausohjelmisto.

“Avoimeen lähdekoodin” perustuvat ohjelmointympäristöt ovat jo nyt selaimella käytettäviä, mikä tietenkin laajentaa käyttöalustojen määrää, eli periaatteessa vaikka älypuhelimella voi tehdä koodia, jos joku näin haluaa tehdä. Nuo verkon yli toimivat ohjelmointialustat mahdollistavat sen, että yhä suurempi joukko ohjelmoijia voidaan ottaa mukaan projekteihin, ja se taas tarkoittaa sitä, että voidaan luoda valtavia peliympäristöjä, joihin voi ohjelmoija sekä taiteilijoita tulla mukaan esimerkiksi sillä, että he saavat “premium” jäsenyyksiä erilaisiin webissä oleviin peleihin tai muihin yhteisöihin. Tuota kutsutaan radikaaliksi sitouttamiseksi, eli jos maksettava korvaus olisi kovin pieni, niin silloin tuo korvaus voidaan antaa esimerkiksi juuri “premium-jäsenyyden” muodossa.

Tällaiseen peliin, joka voi olla oikeastaan erittäin laaja kokonaisuus, jossa pelaaja voi pelata useita eri välineitä, ja jos kyseessä on sotapeli, niin silloin tietenkin käytössä saattaa olla myös strategiamoodi. Tuollaiset verkossa ilmaiseksi pelattavat tietokonepelit voivat kuitenkin olla vation sponsoroimia, ja niillä saatetaan etsiä esimerkiksi henkilöitä, joita holhotaan aiheetta. Eli esimerkiksi joku rikollinen saattaa yrittää paeta oikeutta ryhtymällä holhottavaksi, jolloin hän välttää ehkä vankilan, koska ymmärtämättömiä ihmisiä ei koskaan rangaista. Samoin noissa tietokonepeleissä saattaa olla mahdollista luoda omia välineitä, jolloin tietenkin sitä voidaan käyttää hyväksi silloin, kun etsitään kyvykkäitä henkilöitä esimerkiksi auto- tai lentokonetehtaiden palvelukseen, ja toki esimerkiksi polkupyörien suunnittelijat tarvitsevat myös innovatiivista otetta.

Tietenkin kenraalit sekä myös amiraalit tarvitsevat opponentteja omiin simulaatioihinsa sekä tietenkin ideoita heidän omiin taktisiin sekä strategisiin toimintapoihin , jotka voivat käsittää valtion haltuunoton tai sitten ydinlaitosten tai valtioiden avainhenkilöiden turvaamista.  Eikä innovaatio ole pahaksi myöskään huonekalujen ergonomiaa mietittäessä. Avoin innovaatio lisää tietenkin ihmisten määrää projekteissa, ja se luo sitten tilanteen, missä useat silmäparit seuraavat tuotoksen syntymistä, ja tämän takia esimerkiksi “avoimen lähdekoodin” ohjelmistoissa on hyvin harvoin mitään huomautettavaa, jos ajatellaan että niihin olisi ohjelmoijien taholta tehty ns. “takaportteja” , joiden kautta hakkerit sitten voivat päästä järjestelmään sisään. Kuitenkin saattaa olla niin, että Linuxissa on tuollaisia takaportteja, jotka on asennettu niihin esimerkiksi ohjelmistopaketin jakelijan toimesta. Avoin innovaatio antaa mahdollisuuden kehittää tuotteita sekä toimintatapoja  suuremmalla otospohjalla kuin suljettu lähdekoodi- tai innovaatio koskaan olisivat voineet mahdollistaa.

Toisin sanoen mikään absoluuttinen turva ei kuitenkaan “avoin lähdekoodi” koskaan ole, Tuolla tarkoitan sitä, että esimerkiksi NSA tai FSB saattaisivat sijoittaa noihin jakelupaketteihin omia koodejaan, joilla saattaa olla hyvinkin suuri merkitys tietoturvan kannalta. Kun puhutaan jakelupaketteihin asennetuista hajautetuista haittaohjelmista, joiden lähdekoodi on jaettu useisiin tiedostoihin, niin saattaa olla niin, että noita ohjelmistoja ei huomata, koska tuo ehkä itsessään hyvinkin laaja ohjelma lisää kuitenkin tiedostojen pituutta vain muutamien kilotavujen verran, Tuollainen ohjemisto voi käyttää tekoälyä, jolloin se välittää valvojille ainoastaan esimerkiksi sosiaalisen median sekä muun turvallisuuspalvelua kiinnostavan tiedon, jolloin tuota valvonnasta vastaavaa organisaatiota ei kuormiteta turhaan.

Eli tiedon hankinnan  kannalta tärkeää ei suinkaan ole se, että kaikkea käyttäjän tekemää työtä monitoroidaan intensiivisesti, vaan sitä osaa mikä kiinnostaa viranomaisia valvotaan. Tuo sitten tietenkin vähentää järjestelmän kuormitusta, mikä vapauttaa esimerkiksi kielenkääntäjiä siihen todelliseen käännöstyöhön. Tiedon seulominen sekä merkityksettömän informaation suodattaminen mahdollistaa erittäin laajan verkkovalvonnan, mikä koskee puhelimia sekä muita viestintämuotoja. Kuitenkin televalvonta on vain yksi osa tiedustelua, ja osa tuosta hankitusta tiedosta vaatii esimerkiksi pykologisten profiloijien ja muiden tutkijoiden tarkastelua, jotta sitä voidaan hyödyntää täysipainoisesti, ja sen avulla voidaan sitten suunnitella uusia strategisia skenaarioita. 

espoonmetsa.blogspot.fi

Työnantajan moraalista sekä laman moniulotteisesta vaikutuksesta työmarkkinoihin

Lama sekä talouden taantuma ovat asioita, joista kirjoitetaan paljon. Ja kuten tiedämme, niin taloudellisella taantumalla voi olla työnantajien kannalta sekä hyviä että huonoja vaikutuksia. Vaikka lamaa pidetään usein katastrofina, niin kuitenkin se saattaa palvella joidenkin työnantajien etuja. Eli kuten varmaan tiedämme, niin suuret työnantajat eli yritykset kestävät lamaa paremmin kuin pienet toimijat, ja vaikka lama on valtiontalouden kannalta katastrofi, niin kyseinen asia palvelee kuitenkin markkinoiden keskittymistä, koska suurilla yrityksillä on suurempi rahavaranto käytössään, kuin pienillä yhtiöillä on. Tuon takia suuret yhtiöt voivat toimia pidemmän aikaan tappiolla kuin pienet yhtiöt, joiden on ensin pakko antaa periksi, kun niiden kassoissa olevat rahavarat loppuvat. Tuolloin voidaan sanoa, että suurten yritysten kannalta lamalla voi olla ikään kuin kilpailua "puhdistava" vaikutus.

Kilpailun puhdistamisella tarkoitetaan sitä, että suurten yhtiöiden kilpailijat ajetaan konkurssiin laman avulla, eli koska suurten toimijoiden on helpompi pitää alempia hintoja kuin pienten toimijoiden, on myös ihmisten silloin helppo valita halpoja tuotteita, joita vain suuret toimijat pystyvät tarjoamaan. Tuolloin pienten toimijoiden on annettava periksi, koska suurilla toimijoilla on valtava tukkukaupan ketju takanaan, sekä mahdollisuus sitä kautta valita se valtio, mistä se tuottaa noita tuotteitaan tai niiden raaka-aineita, jolloin tuo suuri toimija voi painaa hintaa jatkuvasti alemmas. Ja se ei kuitenkaan riko tuolloin kilpailua koskevaa lainsäädäntöä, koska se ei tuolloin kuitenkaa myy tuotetta alle tuotantohintojen eli harjoita polkumyyntiä. Lama voi olla tuollaiselle työnantajalle, joka harjoittaa erittäin pitkälle automatisoitua tuotantoa olla todellinen lottovoitto.

Se mahdollistaa sellaisen tilanteen, missä työvoimaa on yllin kyllin saatavilla, ja tietenkin se tuo eteen tilanteen, että työvoimaa voidaan kilpailuttaa paljon vapaammin kuin ennen, ja samalla voidaan sitten työntekijöitä painostaa luopumaan eduistaan, ja tekemään työtään pienemmällä palkalla, ja samalla voidaan vaatia myös sitä, että työntekijä ei esimerkiksi käytä sosiaalista mediaa, ja uhkana voi olla esimerkiksi potkut. Työnantaja voi tuolloin kiertää lakia sillä, että se pakottaa työntekijän ottamaan vastaan jatkuvia pätkätöitä, joiden avulla kierretään irtisanomista koskevia sääntöjä, ja työtodistukseen voidaan tuolloin merkitä, että työsuhteen katkeamisen syynä on "määräaikaisen sopimuksen päättyminen", jolloin irtisanomista ei tarvitse koskaan virallisesti tehdä.

Ja tuon jälkeen voidaan työntekijä laittaa jollekin "mustalle listalle", jotta häntä ei sitten enää tarvitse palkata. Tuo lista voi olla esimerkiksi nimeltään "työryhmä 3", ja kenenkään ei tarvitse tietää sitä, että kyseessä on lista työntekijöistä, jotka eivät ole sopivia työnantajien mielestä. Kun puhutaan työntekijöiden pompottelusta, niin tietenkin on upeaa, jos he saavat välillä jotain viiden päivän työtarjouksia. Ja sitten taas ei kukaan riko lakia. Lama tuo työelämään sellaisen aspektin, että työntekijä ei enää uskalla valittaa psyykkisistä ongelmista tai kohtelusta työpaikoilla mihinkään, koska pelkää joutuvansa työttömyyskortistoon.

Tuolloin tietenkin työnantaja voi vaatia esimerkiksi lääkärintodistusta jokaisesta poissaolopäivästä. Tuo käytäntö varmasti takaa loistavat tulot yksityisille lääkäriasemille, jotka tietenkin määrittävät kokopäivätoimisesti esimerkiksi sitä, että pystyykö joku henkilö työhön, mitä hänelle tarjotaan. Ja tietenkin siivoustyö on se, mikä saattaa olla edessä, jos menee työvoimapalvelun listoille. Mutta tietenkin pitää hiukan muistuttaa sellaisesta asiasta, että esimerkiksi atooppinen ihottuma estää tuon siivoustyön. Eli esimerkiksi toimistosiivous ei valitettavasti sovi kaikille ihmisille maailmassa.

espoonmetsa.blogspot.fi

Nettikiusaaminen sekä pettymysten tuottaminen ovat asioita, joista pitää keskustella hyvin vakavasti

Nettikiusaaminen on asia, josta on viime aikoina keskusteltu hyvin paljon, ja mitenkään erityisen mukava asia tämä ei ole. Kun puhutaan koulujen kännykkäparkeista ja vastaavista asioista, niin olen ollut niitä vastaan juuri siksi, että kiusaajat voivat tällaisten paikkojen avulla saada käsiinsä uhriensa kännyköitä, ja sitten soitella niistä "pilasoittoja". Eli jos kännykkäparkki tulee kouluun, niin silloin sitä pitää valvoa sellainen henkilö, joka on oikeasti luotettava. Kännyköitä on nimittäin väline, jonka avulla voidaan toisesta ihmisestä urkkia todella paljon tietoja, koska sitä pidetään erittäin luotettavana viestivälineenä, joten väärissä käsissä sitä voidaan käyttää erittäin häijyllä tavalla väärin.

Hän ei saa oikeasti antaa noita kännyköitä kenellekään muulle, kuin sille jolla on oikeus saada sitä käsiinsä. Nettikiusaaminen on sikäli hyvin ikävä ilmiö, että sitä tapahtuu kaiken aikaa, mutta kuitenkin voidaan sanoa, että se on kiusaamista, mistä jää selvästi näkyvä jälki tietokoneen ruudulle, ja silloin tällaiset teot on helppo todistaa. Oikeastaan vasta nettikiusaaminen on tuonut meille kaikille sellaisia "kiva koulu"-tyyppisiä hankkeita, joilla saadaan aikaan konkreettista muutosta asioihin, ja tietenkin se että jonkun henkilön Facebook-tili täyttyy erilaisista "meemeistä" kertoo sen, että kaikki ei ole kunnossa.

Kuitenkin on tietenkin olemassa sellaisia asioita, joita täytyy pohtia, kun nettikiusaamiseen puututaan. Yksi niistä on tietenkin sellainen asia, että tuota kiusaamista voidaan harjoittaa väärennetylle nimelle tehdyn profiilin takaa, ja kun tutkijat alkavat sitten selvittää tuota vyyhtiä, niin silloin kiusatun kanssa käydään läpi asioita, jotka eivät mitään mukavia ole. Eli se millaista tekstiä kiusaaja käyttää on hyvin tärkeää, kun selvitetään sitä, miksi henkilöä kiusataan. Tuolla tekstin sisältöön kohdistuvalla analyysillä pyritään selvittämään se, miten kiusaaja on uskaltanut tehdä noita tekojaan, ja että onko hän mahdollisesti sitten kovinkin lähellä kiusattua, eli onko hänellä mahdollisesti joku tietolähde kiusatun lähipiirissä?

Tai onko tuollainen kiusaamiseen käytettävä tieto esimerkiksi peräisin jostain terveyskeskuksesta? Ei ole mitenkään harvinaista, että koulukiusaaja ikään kuin ostaa kaveripiiriinsä jonkun kiusatun perheenjäseniä, "joiden oli vain pakko kertoa tälle kaikki mahdollinen kiusatun perhesuhteista". Koulukiusaaja on erittäin verkottunut henkilö, joka kehittää tietenkin itselleen loistavan ystäväpiirin, ja on muutenkin todella sosiaalinen ihminen. Mutta tietyn tyyppinen kiusaaminen on merkki siitä, että hän on jotenkin hivuttautunut uhrinsa lähipiiriin, ja tuolloin tietenkin voidaan sanoa, että kyseessä on asia, joka ei häntä mitenkään mairittele.

Hän saattaa pyrkiä jonkun uhrin sukulaisen lähipiiriin, ja sitten ryhtyä lahjomaan tätä esimerkiksi tarjoamalla tälle työpaikkaa isin yrityksestä. Ja sitten tietenkin kun kyseessä on aito koulukiusaaja, niin hänen upea seuransa tietenkin on maksullista. Tällä tarkoitan sitä, että mitä suuremman uhrauksen henkilö tekee, niin sitä enemmän hän kiusaajalta saa. Eli tietenkin esimerkiksi lähisukulaisen "myyminen"  eli perheenjäsenen asioiden levittely on sellainen asia, jonka koulukiusaaja varmasti huomioi, kun paikkoja hänen autossaan jaetaan. Ja jos oikein serkun asioita sitten pääsee levittelemään tuolle koulun kuninkaalle, niin silloin tietenkin kyseinen perheasioiden levittelijä pääsee tuon kiusaajan kanssa sitten Ruisrockiin käymään.

Eli on se sellainen teko tuo serkun tai sisaruksen tietojen levitteleminen jollekin koulun kuninkaalle, että hän kyllä sen varmasti muistaa, ja haluaa sitten näyttää muillekin, mitä tuollainen kiusaamisen tukeminen voisi tuoda muille tuota koulua käyville ihmisille. Siinä sitten tulee hyvä mieli, kun rokkifestivaaleilla olutta nautitaan yhdessä, ja musiikkia kuunnellessa muistellaan sitä, kun tuo serkku sitten itkaisi oikein kunnolla, kun hän tajusi että mistä tuo kiusaaja sitten oli saanut nuo tiedot, tämän seisoessa virne naamallaan ovella.

Ja onhan hän sen tiennyt varmasti jo aikaisemmin, että miten kiusaaja uskaltaa tuon teon tehdä, kun entiset kaverit vain kääntävät toinen toisensa jälkeen selän hänelle, ja onhan tuosta asiasta tietenkin puhuttu vähän varomattomasti, ja mainittu siinä yhteydessä asioita, joita vain tuollainen serkku on tiennyt. Eli saattaa olla niin, että kiusaaja on kehuessaan tuolla "saavutuksella" unohtanut tietoturvan täysin, eli hän ei ole tarkastanut WC:tä oikein kunnolla tai sitten keskustellut asioista tuon kiusatun huoneen ikkunan alla, jolloin asioiden oikea puoli on tullut esiin.  Mutta toki tuollainen asia varmasti sitten hoituu sillä, että vähän mielialalääkkeitä otetaan kaljan kanssa.

Toki tuollainen mielialalääkkeiden käyttö voi aiheuttaa sen, että henkilön maksa hiukan kuormittuu liikaa, ja seurauksena saattaa olla pysyvä maksavaurio. Mutta kai se sitten on sen arvoista, kun saa vähän kavereille näyttää, kuinka "hyvä tyyppi" tuo kiusaaja oikeastaan onkaan. Itse kyllä vähän miettisin sitä, että miksi kaikkien pitää oikeasti aina todistella muille, että kyseinen henkilö on ns. "hyvä tyyppi"? Jos ihminen on rauhallinen, niin miksi se pitää heti esittelyn yhteydessä mainita? Eikö käytös sitten puhu puolestaan, jos henkilö niin mukava ja sosiaalinen on, kuin mitä hän väittää olevansa?

vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi

EEG eli elektroendogrammi sekä cyborgilentokoneen rakentaminen

On aika, jolloin ihminen on luovimmillaan, ja silloin tulee eteen tilanne, että googlesta löytyy jotain mielenkiintoista. Sellainen ajatus on esitetty, että tulevaisuuden robotteja voitaisiin ohjata suoraan aivojen sähköisen toiminnan avulla, mikä tietenkin tekee mahdolliseksi sen, että ihmisen näköistä robottia ohjataan suoraan ajatuksen voimalla, niin että ihminen näkee sekä aistii kaiken, mitä tuo kone näkee sekä aistii, eli hän ikään kuin vaihtaa ruumiinsa tuon koneen kanssa. Eli olisiko eräässä NASA: kuvassa kuussa pomppinut "mies" tuollainen väline, jota testataan vaativissa toimintaympäristöissä.

Tämä tietenkin tekee mahdolliseksi sellaisia asioita, mitä ei koskaan ennen olla tehty, ja ensin mieleen tietenkin tulee se, että Kuuhun voitaisiin lähettää robotteja, jotka voisivat toimia siellä kuukausien ajan yhteen menoon. Tuollaisia laitteita kehitetään nykyään sekä yksityisten yhtiöiden että valtiollisten toimijoiden toimesta. Niillä tulee olemaan monia eri käyttökohteita sekä sotilaiden että siviilien parissa.

Tuolloin ei kyseisestä lennosta koituisi kenellekään ihmiselle mitään vaaraa, ja lennon kustannukset olisivat vain murto-osan siitä, mitä miehitetyn avaruuslennon kustannukset olisivat. Nuo robotit voisivat olla ydinkäyttöisiä, jolloin nämä välineet voisivat toimia myös Kuun kääntöpuolella, ja niiden ohjaaminen tapahtuisi maasta tuollaisen otsapannan kataisen EEG-laitteen avulla. Toki robottia voitaisiin ohjata myös perinteisten näyttöjen sekä datahanskojen sekä datapukujen avulla, jolloin henkilö ei kokisi pelkoa, mikäli hänen ohjaamansa robotti joutuisi jotenkin vaaralliseen tilanteeseen. Mutta tuollaisen välineen luoma uhkakuva on myös todellinen, eli sen avulla voidaan ohjata sotilaallisia cyborgeja tai tehdä rikoksia, joita hän sitten voi vyöryttää toisten niskoille.

Eli henkilö saattaisi tehdä tuollaisen robotin avulla vaikka pankkiryöstön, ja tallentaa tuon teon jollekin tietokoneen massamuistille, jonka jälkeen hän tietenkin tuhoaa tuon robotin. Sen jälkeen hän vain valikoi uhrin, ja sitten "soittaa" tuon tehtävätallenteen hänelle aivokuoristimulaation avulla, eli hän lavastaa tuolloin toisen henkilön syylliseksi tekoon, jonka itse on tehnyt. Mutta kun puhutaan siitä, mitä tuollaisella välineellä voidaan myös tehdä, on mielessäni ollut joskus sellainen hullu ajatus, että esimerkiksi F-22 "Raptoriin" tai sen lentotietokoneeseen liitettäisiin haukkalintu tällaisen EEG-laitteen avulla. En tiedä että toimisiko tämä väline todellisuudessa ollenkaan, mutta voidaan ajatella, että esimerkiksi kanahaukka tietenkin on petolintu, joka saalistaa lentävää saalista.

Ja sen saalistusrefleksiä voidaan hyödyntää esimerkiksi rynnäkkökoneiden asejärjestelmien automaatiossa. Tuolloin tuo lintu voidaan opettaa niin, että muut lentokoneet ovat sen saalista, ja tuolloin hyödynnetään linnun aivotoimintaa, joka sitten ohjataan EEG-laitteiden avulla dekooderille ja muutetaan sen toimesta tietokoneen komennoiksi, joiden kautta ohjataan hävittäjän hydrauliikkaa sekä asejärjestelmiä. Se millaisia aivoaaltoja syntyy milloinkin kyllä voidaan melko helposti selvittää, eli tuollaisen petolinnun pitää ensin lentää EEG-panta päässään, ja sillä täytyy sitten vielä olla digikamera mukanaan, jotta sen aivojen toiminta kulloisellakin hetkellä saadaan äänitettyä.

Sen jälkeen tuota äänitettä verrataan kameran kuvaan, jolloin saadaan selville, millaisia signaaleja syntyy kun lintu alkaa hyökätä, ja sen jälkeen taltioidun EEG-signaalin mukaan luodaan kääntö-ohjelma, jonka avulla tuo lintu voisi käyttää hävittäjän lento-ohjelmia, jolloin ihminen voisi laukaista hävittäjän aseet, tai sitten myös aseiden laukaisu voidaan jättää haukalle. Varpushaukka olisi ehkä parempi valinta siksi, että sillä on itsellä muita lintuja vihollisena, jolloin se myös osaisi väitellä muiden koneiden hyökkäyksiä. Tämä nyt on vain tällaista vapaata assosiaatiota, jolla ei ehkä ole mitään sen suurempaa mahdollisuutta onnistua. Mutta kyseessä olisi todellinen cyborgi, jonka keskustietokoneena toimisi lintu, sekä vartalona suihkuhävittäjä, eli tuo lintu sitten lentäisi "teräksisten siipien varassa" taivaalla.

espoonmetsa.blogspot.fi

Kenraali Paul-Emil Von Lettow-Vorbeck oli sissisodankäynnin pioneereja, mutta hän ei varmaan edes osaisi kuvitella, miten tuota sotaa käydään nykyään

MC-130P "Combat Shadow" tankkaa CH- tai MH-53
(Sea Stallion ta Pave low )helikopteria aavikon yllä

Kenraalimajuri Paul-Emil Von Lettow-Vorbeck oli aikansa pioneeri, kun puhutaan sissisodankäynnistä.  Hän onnistui sitomaan erittäin suuren määrän ympärysvaltojen joukkoja Afrikassa, jolloin hän toimi vähän saman tapaan kuin vuosia myöhemmin Neuvostoliiton partisaanit toimivat Saksaa vastaan. Tämän tyyppisessä tilanteessa hyökkääjällä on etulyönti, koska hän valitsee kohdan missä iskeä, ja siksi pienikin sissiosasto voi aiheuttaa suurta tuhoa esimerkiksi rautateitä ja muuta infrastruktuuria tuhotessaan. Eli he voivat katkoa öljyputkia, lennätinkaapeleita sekä junakiskoja, mikä sitten sitoo vastustajan joukkoja tehokkaasti. Tuosta miehestä olen juuri äsken kirjoittanut, mutta kyseessä on melko kiehtova persoonallisuus.

Vaikka tuo kohde olisi elektronisesti vartioitu, niin silloin tietenkin turvaryhmän pitää päästä paikalle, jos tuota kohdetta vastaan hyökätään, ja esimerkiksi öljy- tai kaasuputkia voidaan tehokkaasti vaurioittaa esimerkiksi singolla, jos ne on jätetty maan pinnalle. Elektroninen suojaus tietenkin vähentää miehistön tarvetta tuollaisen pitkän kohteen suojauksessa, mutta kun puhutaan noiden hyökkäysten pysäyttämisestä, niin silloin tietenkin tarvitaan nopeasti liikkuvia ryhmiä, joilla on käytössään helikoptereita sekä koiria, mutta jos noihin iskuihin käytetään sinkoja, tai muita kevyitä panssarintorjunta-aseita, niin silloin tietenkin koirien on vaikeaa päästä noiden hyökkääjien hajuun kiinni, koska singon laukaisupaikalta kohteeseen ei ole hajujälkeä. Jos öljy tai kaasuputki on maan sisällä, niin silloin se voidaan paikantaa maatutkalla, ja sitten sen päälle laitetaan GPS-paikannin, jolla bunkkerinmurskaajapommi ohjataan kohteeseen.

Kaasu- tai öljyputki voi tietenkin sijaita maan sisällä, jolloin sen vahingoittaminen on vaikeampaa, mutta tuolloin putkissa olevia vuotoja on vaikeampi huomata, kuin pinta-asennuksena tehdyissä pukissa. Samoin vastasissiryhmät toimivat usein samalla tavoin kuin sissitkin, eli he etenevät tehtävissään pienissä osastoissa, joiden toimintaa koordinoidaan päämajasta, joka voi sijaita nykyään kaukana operaatioalueelta, ja tuohon koordinaatioon käytetään esimerkiksi tiedustelukoneita sekä satelliitteja sekä erilaisia taistelunjohtokeskuksiksi muutettuja lentokoneita, joista osa vain välittää tuota tietoa esimerkiksi Pentagonissa sijaitsevalle operaation johtoryhmälle.

Tuolloin kyseinen kone saattaa olla pelkkä robotti, joka on varustettu infrapuna- ja LLTV  (Low Level Light TV) eli pimeällä toimivilla kameroilla sekä ELINT-kapseleilla, joilla maastoon kylvettyjen sensorien välittämää tietoa voidaan ohjata satelliitin kautta vaikka toiselle puolen maailmaa, ja noita jos kyseessä on robottikone, niin silloin noita laitteita käytetään etäkäytön avulla Internetin yli. Nuo robottikoneet voivat muistuttaa ulkoisesti miehitettyjä koneita, mutta niissä ei ole yhtään miestä, mikä tietenkin auttaa vähentämään omia tappioita sekä myös auttaa salaamaan operaatioita, eli noiden maassa istuvien operaattoreiden, jotka toimivat ehkä yhteistyössä Kolumbialaisten tai muiden toimijoiden kanssa operaatioissa, joissa USA tai Venäjä toimittaa vain tuota taistelun koordinointikalustoa ei tarvitse tietää missä operaatio tapahtuu. Ja kaikki puhe mitä he puhuvat menee äänen vääristimen sekä automaattisten tulkkaus- ja kielenkääntö-ohjelmien kautta, jotta tuon operaattorin henkilöllisyyttä ei voitaisi paljastaa, eikä hän myöskään voi todistaa olevansa kyseinen henkilö, joka johtaa esimerkiksi vastasissioperaatioita jossain eteläisessä amerikassa.

Von Lettowin pääasiallinen kohde tietenkin oli Kairo-Kapkaupunki-rautatie, ja nykyisten sissien pääasiallinen kohde voisi olla esimerkiksi öljy- tai kaasuputki, mutta kuitenkin noiden kohteiden tyyppi on aivan samanlainen, ja tietenkin operaation kannalta voisi olla järkevää myös katkoa voimalinjoita, esimerkiksi asettamalla semtexiä voimajohtojen tukipilareihin, jotta saadaan aikaan mahdollisimman suuria sähkökatkoja. Tuo varmasti vaikeuttaisi noiden elektronisten laitteiden toimintaa, ja auttaisi noita sissejä tai terroristeja pakenemaan, koska esimerkiksi GSM-yhteydet eivät tuolloin toimi. Kun kenraali Von Lettow vaelsi miehineen Afrikassa Ensimmäisen Maailmansodan aikaan, niin hänellä oli sama toimintatapa kuin Toisen Maailmansodan partisaaneilla sekä kommandoilla, eli hän teki nopeita syöksyjä tuolle brittien elintärkeälle rautatielle, jonka kautta he huolsivat Välimeren operaatio-aluetta, ja asettivat dynamiittia tuon raiteen alle.

Britit omaksuivat tehokkaan vastasissitaktiikan, eli he lähettivät resiinalla liikkuvia nopeita partioita pitkin rataa, ja jos kiskoja oli vaurioitettu, niin sitten perässä tuli korjausjuna, missä oli suojaryhmä sekä korjausryhmä. Ja sitten tietenkin yritettiin noita sissejä ajaa takaa, tai joskus taas saksalaiset ampuivat junaa kranaatinheittimillä. Mutta kuitenkin brittien puolella oli tilanne se, että von Lettowin joukot kyllä onnistuivat liikkuvuutensa ansiosta voittamaan brittiryhmät, jokta lähetettiin hänen miestensä perään, mutta kun hän tuli sitten taas itse tärkeän kauppapaikan lähelle, niin silloin taas brittien tulivoima oli ylivoimainen.

Hän kyllä sai sitten eräästä kevyestä risteilijästä tykkejä, joilla oli pisin kantama, mitä koko afrikassa olleista tykeistä löytyi, mutta kuitenkin ammuksia oli tietenkin rajoitetusti. Tuosta miehestä olen tässä vähän aikaa sitten kirjoittanut, mutta itse olen sitä mieltä, että kyseinen henkilö on todella mielenkiintoinen tuttavuus historiasta, ja hän varmasti on ollut erittäin taitava sotilas, mutta kuten tiedämme, niin tuo mies ei saanut  Berliinistä tukea koko sodan aikana, joten he sitten eivät mikään kovin merkittävä uhka olleet noille ympärysvaltojen joukoille, vaikka toki tuossa operaatiossa monia iskuja, joissa brittien tappiot saattoivat olla moninkertaisia saksalaisten tappioihin nähden. Kuitenkin tuon miehen kehittämiä taktiikoita hyödynnetään edelleen monissa sissi- ja vastasissioperaatioissa.

espoonmetsa.blogspot.fi

Innovaation ongelma on siinä, että taidot eivät kohtaa, ja aloittavalta yrittäjältä puuttuu oikeanlaisia kontakteja muihin yhtiöihin

Yhtiötä perustettaessa kaikkein tärkein asia, mikä pitää olla täysin mietitty, on idea siitä mitä lähdetään myymään. Tuotteen pitää olla valmiiksi mietitty, kun sitä lähdetään markkinoimaan erilaisille business-enkeleille. Samoin pitää olla selvillä sellainen asia, kuin millaista ammattitaitoa tuon tuotteen toteuttaminen vaatii. Vaikka kyseessä olisi kuinka SOAP (Service Oriented Application) niin silloin kuitenkin pitää miettiä, että tarvitaanko silloin esimerkiksi jotain tiettyä kielitaitoa muiden taitojen lisäksi, tai mahdollisesti jotain muita erikoistaitoja, kuten asentajia joilla on suurjännitelaitteiden asentamiseen oikeuttava lupa.

Aloittavan yrittäjän ongelma on liike-elämän suhteiden puuttuminen, eli vaikka työkokemusta olisi todella paljon, niin tuolla yrittäjällä ei ehkä ole niitä suhteita, joilla tehdään asiakkuuksia. Toki hänellä voi olla monia työsuhteita, mutta niihin henkilöihin ei ole tullut solmittua tuttavuuksia, jotka vastaavat alihankkijoiden palveluiden ostamisesta, eli hän ei ehkä tunne sitten oikeita ihmisiä. Liike-elämässä pitää tuntea niitä ihmisiä, jotka vastaavat yhtiön suhteesta muihin yhtiöihin eli ulkoisista suhteista vastaavia johtajia, jotka sitten pitää vakuuttaa, että oma yhtiö olisi varteenotettava alihankkija jollekin toisen yhtiön toiminnalle, joka voi olla vaikka logistiikka tai mikrotuki.

Tai jos kyseessä on esimerkiksi mikrotukea antava yritys, niin silloin pitää omien ATK-taitojen olla sitä luokkaa, että henkilö osaa tehdä työnsä kunnolla. Tietenkin se yhtiö voisi olla vaikka remonttipalvelu tai muu vastaava, mutta ideana on se, että asiakkaiden pitää löytää tuo yhtiö, ja siksi olisi hyvä tehdä hiukan pohjatyötä oman liikeidean kanssa, eli käydä katsomassa vastaavia yhtiöitä, ja mennä vastapäiseen kahvioon istumaan, sekä katsoa että käykö siellä ylipäätään yhtään ketään. Eli onko kyseessä ehkä sosiaalinen yritys, joka ei toimi normaalien liike-elämän lainalaisuuksien mukaan.

Kun perustetaan yhtiötä, niin sopivien partnereiden löytäminen on todella vaikeaa. Yhtiöllä pitää olla tuote, mitä se myy eteenpäin, lainopillista asiantuntemusta jolla selvitetään erilaisia patentteja sekä käyttöoikeuksia koskevia asioita sekä muita vastaavia taitoja. Ja varsinkin aloittavan yrittäjän tai yrityksen on hyvin vaikea löytää itselleen sopivia osaajia, joilla on taitoa tutkia sopimuksia sekä erilaisia käyttäjälisenssejä, eli on paljon tietokoneohjemistoja, jotka ovat yksityiselle käyttäjälle tai toiminimen turvin yksin toimivalle yrittäjälle ilmaisia, mutta kun puhutaan esimerkiksi siitä, että yrittäjä toimisi osakeyhtiössä, niin silloin saattaa eteen tulla vaikeuksia, koska tuolloin saattaa lisenssimaksu nousta hyvin korkeaksi. Kun ihminen lähtee perustamaan yritystä, niin olisi parempi, että hän hakisi siihen heti liikekumppaneita, jotka ovat tuolloin sitoutuneempia toimimaan yhtiön hyväksi.

Toki lakipalveluita saa ostaa erilaisista lakifirmoista, mutta ne ovat todella kalliita. Joten se että tuollaisia ihmisiä olisi liikekumppaneina olisi todella upeaa, koska jos he toimisivat palkallisina työntekijöinä, niin silloin motivaatio yhteen hiileen puhaltamiseen voi olla huonompi, kuin silloin jos ryhmässä toimittaisiiin liikekumppanuusperiaatteella. Samoin tuolloin eivät kaverit karkaa yhtiöstä, jos sillä ei heti lähde kaikki vetämään. Kun yhtiössä on monta tai ainakin enemmän kuin yksi vastuunalainen toimija, niin silloin ainakin on olkapää jota vasten voi nojata, ja samoin ryhmässä voidaan puhua myös vaikeista asioista, joita ei palkatun työvoiman kanssa kehtaa ottaa puheeksi. Jos yhtiötä johtaa työryhmä, niin silloin toiset voivat antaa ideoille aitoa kritiikkiä, ilman pelkoa siitä että tulee potkut.

Eli se mahdollistaa tasa-arvoisen keskustelun yhtiön sisällä. Mutta ongelma tietenkin on sellainen, että osaamiset eivät kohtaa. Joka päivä vastaamme kävelee ihmisiä "joilla on idea", ja kuitenkaan me emme koskaan puhu noiden ihmisten kanssa. Aloittavan yrittäjän kanssa ongelma on siinä, että kenelle hän sitten menee esittämään omaa ideaansa, ilman pelkoa siitä, että toinen heittää hänet ulos, tai sitten varastaa hänen ajatuksensa. Miljoonat ihmiset maailmassa saavat "flow":eja päivittäin, mutta ne ikään kuin lähtevät lentämään tuulen mukana pois. Ihmisen pitäisi pitää aina muistivihkoa mukaanaan, jotta häön voisi kerätä omaan mieleensä tulevia "flow":eja, joista hän sitten voisi alkaa työstää ideaa, mitä sitten esitellään muille.

Mutta ongelma on se, mikä Helsinki Think Company alla olevassa videossa esittää, eli miten tuollainen ihminen, joka on päässään luonut idean alkaa sitten työstää siitä innovaatiota, eli toteuttamiskelpoista hanketta joka sitten pitää vielä muuttaa todelliseksi hankkeeksi. Ja tuolloin on vaikeuksia usein etsiä sellaisia ihmisiä, joille tuota hanketta voisi esitellä, ja jotka sitten kuuntelisivat tuota esittäjää, sekä panisivat aikaansa siihen, että tuotteesta saadaan hyvän näköinen, ja sille ehkä sitten haetaan patenttia tai vastaavaa. Eli miten saadaan nuo ihmiset kohtaamaan? Liike-elämä tai elämä yleensä on asia, missä jokaisen on ihmissuhteessa annettava jotain, jos haluaa saada jotain. Ja liike-elämän suhteet ovat myös ihmissuhteita. Ja tuolloin pitää löytää oikea foorumi, missä tuota liike-ideaa voidaan esitellä, ilman pelkoa siitä, että henkilö joutuu petetyksi tai hänen ideoitaan varastetaan. Eli tuossa foorumissa he voisivat sitten kohdata toisensa eli verkottua keskenään, jotta he voivat sitten muodostaa luottamuksellisen liikesuhteen keskenään.

Helsinki Think Companyn video tästä aiheesta: https://www.youtube.com/watch?v=2CAGmr6YRzI


vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi

Ydinmoottori on lentokoneen voimantuottoon käytettävistä laitteista eksoottisin sekä myös vaarallisin että kiehtovin

NB-36

Kun puhutaan lentämisen kiehtovimmista puolista eli hypersoonisesta lentämisestä, niin toki asia on niin, että emme voisi lentää tuollaisilla mach. 10-12 nopeuksilla, jos käytössämme olisi vain tavallisia lentokoneen turbiineja, vaan jotta pääsisimme noihin hypersoonisiin nopeuksiin, niin silloin meidän pitää käyttää joko rakettimoottoria tai jotain muuta eksoottista moottoria. Joista kaikkein erikoisin tietenkin olisi ydinkäyttöinen lentokone, jollainen oli USA:ssa testattavana 1950-luvulla, jolloin Convair B-36 “Peacemaker” muunnettiin käyttämään ydinvoimaa.

Tuon koneen sisään asennettiin ydinreaktori, jolla sitten tuotettiin voimaa koneen kuuteen turbiiniin, mutta se kuinka houkutteleva vaihtoehto ydinvoima olisi ollut esimerkiksi strategisissa pommikoneissa on jäänyt selvittämättä. Ydinkäyttöisen lentokoneen edut ovat saaneet ihmiset epäilemään, että USAF tai Venäjän ilmavoimat ovat kokeilleet ydinkäyttöisiä lentokoneita 1950-luvun jälkeen, ja että ehkä esimerkiksi B-1 “Lancer”-pommikoneesta olisi olemassa ydinkäyttöinen malli.

Tuo projekti näet lopetettiin siksi, että turvallisuusnäkökohdat estivät ydinkäyttöisen lentokoneen tuotantoon ottamisen. Kun keskustellaan siitä, millaista hyötyä ydinvoima olisi noille yhdysvaltain strategisille pommikoneille antanut, niin tietenkin kyseessä olisi voimanlaite, joka mahdollistaisi vuosien operaatiot sekä valtavan kokoisten lentokoneiden rakentamisen, ja noita ydinkäyttöisiä lentokoneita olisi voitu käyttää esimerkiksi myös planeettojen väliseen lentoon sekä on muistettava sellainen asia, että nuo lentokoneen eivät olisi olleet riippuvaisia ilmakehästä, eli niillä olisi sitten voitu lentää myös avaruudessa, eivätkä ne olisi tarvinneet mitään sen kummempaa polttoainetta, vaan pelkkä vesi olisi riittänyt viemään ydinkäyttöistä lentokonetta eteenpäin.

Ydinkäyttöinen moottori tietenkin toimii aivan kuten muutkin moottorit, eli siinä lämpö laajentaa kaasuja, jotka kulkevat moottorin läpi, jolloin moottori antaa työntövoimaa. Ja normaalissa hiilivety- tai vetykäyttöisessä moottorissa palaminen tuottaa tuon vaadittavan paineen, jotta lentokone lentää eteenpäin. Mutta kun puhutaan ydinmoottorista, niin siinä moottorin kuoren sisään on asennettu ydinreaktori, joka tuottaa tarvittavan lämpötilan, jotta moottori antaisi sitten työntövoimaa.

B-1 "Lancer"

Normaalisti ydinkäyttöinen suihkumoottori voisi muistuttaa rakenteeltaan normaalia suihkumoottoria, mutta siinä olisi polttokammiossa ainoastaan ydinreaktori, ja sen ilmanotto tapahtuisi erillisestä paikasta kuten koneen siipien etuosassa olevien reikien kautta. Tuo laite tarvitsee ilmaa nimittäin lämmönvaihtimiin, ja vaikka kone ei ilmaa palamiseen tarvitse, voidaan suurella nopeudella kulkevaa ilmaa johtaa reaktorin vierestä, jotta sen lämpötila ei nousisi liian suureksi. Syy miksi tuota syöksyilmaa tarvitaan kyseisen moottorin lauhduttamiseen johtuu siitä, että koneen pitää ilmassa lentäessään siirtää tuo moottorin valtava hukkalämpö pois sen kuorelta, ja siihen on kätevintä käyttää sisään johdettua ilmaa.

Polttoaineeksi sopii vesi aivan hyvin, mutta ongelmana sitten on radioaktiivinen jättövana, joka on tasoltaan Chernobylin luokkaa, ellei sitten ajoaineena käytetä vetyä. Vedystä ei helposti tule radioaktiivista, kun se syöksyy reaktorin sydämen läpi, joten ongelma tai pikemminkin unelma ydinkäyttöisestä lentokoneesta voidaan ratkaista niin, että tuo ajoaineena käytettävä vety pumpataan reaktoriin putken läpi, ja reaktorin ohi virtaava ilma pidetään erossa sen polttoaine-elementeistä, jolloin siitä ei tule radioaktiivista. Ilmakehässä lentävä ydinkäyttöinen raketti tai suihkukone voisi perustua NERVA:n mikä tarkoittaa Nuclear Energy Rocket Vehicle Application:ia  eli mars- lentoja varten kehitetyn ydinraketin toimintaan. Tuolloin koneen reaktorin ohi johdetaan ilmaa, jotta se jäähdyttäisi sitä tehokkaammin. Ja polttokammiot voidaan asentaa koneen jokaiseen kulmaan.

Ajoaineena voidaan käyttää vetyä, joka sitten johdetaan reaktorin kautta moottoreihin, ja tuo kone voisi tietenkin olla kolmion muotoinen.Syy miksi tuo lentokone ei jättäisi jälkeensä radioaktiivista vanaa, on se että tuossa koneessa ainoastaan vety on kosketuksissa tuon reaktorin sydämessä olevan korkeasti rikastetun  plutoniumin kanssa, ja tuo reaktori ei silloin painaisi kuin ydinpommin verran. Vetyä tuo kone voisi saada hajottamalla vettä elektrolyysin avulla hapeksi ja vedyksi. Tarpeellinen sähkövoima voitaisiin tuottaa moottorin yhteyteen asennetun turbogeneraattorin avulla.

NERVA-moottori

Eli moottorin johonkin osaan missä on nopeasti liikkuvaa kaasua asennetaan tuollainen turbiini, ja se sitten liitetään generaattoriin, jolla tuon koneen järjestelmiä käytetään. Siihen en ota kantaa, että onko “musta kolmio” oikeasti tällainen kone vai käyttääkö se voiman tuottamiseen normaalia suihkumoottoriin liitettyä generaattoria, jolla luodaan noihin moottoreihin valokaari, mikä toki ajaa saman asian kuin varsinainen ydinkäyttöinen moottori. Kyseessä on tuolloin kaarisuihkumoottoriksi kutsuttu laite, missä palotapahtuma korvataan valokaarella, mikä palaa moottorin polttokammiossa, ja tuo sitten antaa tarvittavan työntövoiman kyseiselle moottorille. 

Olen joskus miettinyt sitä, että mitä jos avaruusalukseen rakennetaan suihkuturbiini, jonka pakokaasut ohjataan aktiivihiilipuhdistimen kautta, ja tuo turbiini pyörittäisi sitten generaattoria, niin voitaisiinko tuolla tavoin rakentaa kaarisuihkumoottoria käyttävä avaruusalus, jonka voiman tuotto perustuu suljetun syklin turbiiniin. Käytettävä tekniikka olisi melkein sama, kuin mitä on kokeiltu sukellusveneissä. Tuo turbiini on sikäli ongelmallinen, että se tarvitsee valtavasti ilmaa toimiakseen, ja olisiko suljetun syklin tekniikka vastaus tuohon ilman riittävyyttä koskevaan ongelmaan..

Syy miksi nuo moottorit ovat kiehtoneet suunnittelijoita kautta aikojen, on se, että niiden kapasiteetti sekä lentoaika on paljon pidempi kuin rakettimoottorilla. Mutta kuten tiedämme, niin ihmiset vastustavat ydinvoimaa, niin uskon siksi että monet noista ydinkäyttöisistä lentokoneista ovat jääneet piirrustuspöydälle juuri turvallisuusnäkökohtien takia, ja se ehkä koskee myös tarunhohtoista B-1 pommikoneen ydinkäyttöistä versiota, jonka käyttöä USAF pohti ehkä joskus 1980-luvun alussa.

Kuten ehkä tapahtui monille muillekin vastaaville projekteille, kuten TU-95 tai TU-26 “Backfire” pommittajan ydinkäyttöiselle mallille

Convair NB-36H https://en.wikipedia.org/wiki/Convair_NB-36H 

B-1 Lancer https://fi.wikipedia.org/wiki/Rockwell_B-1_Lancer 

NERVA https://fi.wikipedia.org/wiki/NERVA 

vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi

Koskaan ennen historiassa ei yksittäisellä ihmisellä ole ollut vastaavaa mahdollisuutta saada aikaan yhteiskunnallista turbulenssia

Muutos yhteiskunnassamme on nopeampaa kuin koskaan ennen, ja muutoksen saamiseksi tarvitaan todella vähän työtä. Tämä perustuu vanhoihin verkkomarkkinoinnin lainalaisuuksiin, joissa jokainen verkossa toimiva yhtiö tai muu toimija saa täsmälleen saman näkyvyyden kuin muutkin toimijat, ja tuon takia vain hänen sanomansa merkitys on tärkeää. Muuten esimerkiksi raha ei merkitse verkkojulkaisemisessa niin paljoa kuin perinteisessä paperille tehtyyn painotuotteeseen perustuvassa markkinoinnissa. Ja jopa yksittäinen henkilö voi rakentaa kotisivut, joten tietoverkossa tapahtuvassa markkinoinnissa ei tarvita mitään muuta kuin yksi henkilö, joka osaa asiansa.


Mutta toisaalta verkkomarkkinoinnissa korostuu dynaaminen muutos, mikä tarkoittaa sitä, että markkinoinnissa käytettävää  aineistoa on jatkuvasti päivitettävä, ja sen takia ihmisten rooli tässä markkinoinnissa sitten korostuu. Yleensä verkkomarkkinointia tehostetaan esimerkiksi YouTuben kaltaisilla avoimilla julkaisualustoilla esitetyillä filmeillä tai vastaavilla materiaaleilla, joihin on liitetty ohjauslinkkejä tuolle markkinointisivustolle. Tuota tekniikkaa kutsutaan keräileväksi markkinoinniksi, eli tukijulkaisujen kautta ohjataan klikkauksia tuolle kotisivustolle, missä on tarkemmin esillä tuotetta markkinoitavien yhtiöiden yhteystiedot, sekä tiedot siitä, miten tuotetta tilataan. Tuolla tavoin sitten saadaan aikaan valtava näkyvyys ja sitä mukaan myös kiinnostus tuotetta kohtaan kasvaa automaattisesti. Ja kun puhutaan aatteista sekä asenteista, niin ne ovat myös tuotteita.


 En usko että esimerkiksi turkistarhauksen vastustajat sekä eläinten oikeuksien puolustajat  koskaan olisivat olleet niin tehokkaasti esillä tuomassa omaa kantaansa esille asioista tai että he mitenkään edes olisivat päässeet esiin mediassa, mikäli heillä ei olisi ollut käytössään tehokasta sosiaaliseen mediaan perustuvaa verkostoa, jossa useiden julkaisualustojen päälle rakennettuja julkaisuja voidaan linkittää sujuvasti toisiinsa, eli vaikka tietenkin Twitteri on rajoittanut julkaisujen pituutta, niin silti varsinainen julkaisu voidaan tehdä esimerkiksi Bloggeriin tai muille vastaaville julkaisualustoille, ja sitten Twitteriin laitetaan vain linkki noille sivuille, jossa voidaan julkaista esimerkiksi melko tarkkoja selvityksiä tuosta asiasta.


Ja samoin filmimateriaali voidaan ladata suoraan YouTubeen. Siinä sitten yhdistyvät erilaiset julkaisut sekä niiden rajapinnat  mukavasti toisiinsa. Tuollainen toiminta saa aikaan valtavan turbulenssin yhteiskunnassa, eli kyseessä on “fraktaaliefektiksi” kutsuttu ilmiö, missä ihmiset sitten jakavat noita linkkejä toisilleen aiheuttaen valtavan pyörteen, eli kyseessä on “perhosefektin” muunnos. Perhosefekti tarkoittaa tilannetta, missä perhosen siiven lyönti amazonasin sademetsässä saa aikaan pyörteen, mikä vahvistuu kunnes syntyy pyörremyrsky.


Tuo efekti ei ehkä toimi amazonilla, koska siellä puut vaimentavat pyörteen, mutta jos tuo tapahtuu veden päällä, niin silloin voi tuloksena olla trooppinen hurrikaani. Jos maapallo olisi nesteen peittämä planeetta, niin silloin tuo pyörremyrsky voisi kestää jopa satojen vuosien ajan. Maapallolla kiinteän maan aiheuttama kitka lopulta estää pyörremyskyn jatkumista ikuisesti. Kuitenkin kaasuplaneetoilla, missä kitkaa on äärettömän vähän voi pyörremysky jatkua jopa tuhansia vuosia, kuten esimerkiksi Neptunuksessa on käynyt. Perhoefekti on äärimmäisen voimakas hyvin järjestäytyneissä rakenteissa, ja sen takia esimerkiksi asevoimat suhtautuu häiriköintiin erittäin jyrkästi. Näet tällaisessa ryhmässä, jonka toiminta perustuu yhdenmukaisuuteen pienikin häiriköinti on äärimmäisen näkyvää, ja se voi tempaista koko ryhmän mukaansa.


Mutta tietenkin myös terroristit sekä muut vastaavat epädemokraattiset tahot voivat hyödyntää tuota sosiaalisen median verkostoa toiminnassaan. Eli sähköpostien sekä muiden julkaisualustojen yhdistäminen sujuu myös tietyiltä henkilöiltä kuten noilta Irakin sekä syyrian taistelijoilta. Samalla myös tiedusteluviranomaisten sekä poliisien toiminta tehostuu, ja he voivat käyttää verkossa olevia kotisivuja ansana, kun etsitään fanaatikkoja. Eli tuollainen kotisivu voidaan naamioida esimerkiksi jonkun äärijärjestön ylläpitämäksi, ja siinä saatetaan pyytää lahjoitusta tuon järjestön toiminnan tukemiseksi, ja kun raha kilahtaa tilille, niin silloin viranomaiset sitten näkevät sen, kuka on tuollaisen väkivallan tukija, ja osaavat sitten suunnistaa hänen kotiovelleen. Samoin sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää myös esimerkiksi terrori-iskujen sekä muun väkivallan ja huume- sekä ihmiskaupan ennaltaehkäisyssä.



Verkossa voidaan huomaamattomasti kysellä, että onko jollain aikomuksia lähteä kouluun ase mukana, tai sitten hankkia tietoja kotibileistä, joissa ehkä on tuollainen huumekauppias mukana, ja sitten voi poliisi käydä piipahtamassa tuolla juhlissa. Eli terrorismin torjunta sekä muun järjestäytyneen rikollisuuden vastainen taistelu on kaksiosaista, ensin tuo kohde on löydettävä ja sitten vasta voidaan iskuryhmä lähettää matkaan. Tuohon kohteen paikallistamiseen voidaan tehokkaasti käyttää internetiä, sekä esimerkiksi uhkaavien puhelinsoittojen tekijöiden matkapuhelimiin asennettuja haittaohjelmia, joilla puhelinten GPS-laitteet otetaan hallintaan, ja sillä tavoin SWAT löytää kohteensa kadulta. Samoin nuo haittaohjelmat muuttavat puhelimet salakuuntelulaitteiksi, joiden avulla voidaan myös ihmisiä kuvat puhelimen haltijan tietämättä. Ja nykyiset äänen käsittelyyn tarkoitetut ohjelmistot saavat myös erittäin heikot äänitykset muuttumaan selkeiksi.

vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi

Kiusaaminen on rumaa, kohdistui se sitten opettajiin tai oppilaisiin, mutta jos aikuisen päälle käydään luokassa, niin mitä sitten nuoret keskenään tekevät?

Netissä tapahtuva kiusaaminen on näköjään myös opettajien ongelma, ja sen haluan myös sanoa, että tietenkin opettajilla on oikeus olla koskemattomia työpaikoillaan, ja luokassa oleskelun pitäisi tuon ajan olla tehokkaasti käytettävissä nimen omaan opetukseen. Mutta kuten tiedämme, niin totta kai se häiritsee opettajia, että heidän takapuoltaan kuvataan tai että heistä tehdään jotain vääristyneitä hahmoja Internetissä. Mutta kuitenkin haluaisin sen verran tässä sanoa, että otettaisiinko noita asioita ollenkaan puheeksi, silloin jos opettajille ei tuota olisi tehty?

Jos kiusaaminen kohdistuisi vain nuorisoon tai pysyisi oppilaiden keskeisenä ilmiönä, niin olisiko olemassa mitään "kiva koulu"-nimisiä ohjelmia, joissa kiusaamiseen puututaan sekä siitä tehdään hyvin vastenmielinen ilmiö? Kuitenkin voidaan sanoa taas sellainen tähän yhteiskuntaan juurtunut ikävä asia, että vasta kun aikuiset kohtasivat erilaisia meemejä, niin silloin tietenkin alettiin tuohon henkiseen väkivaltaan puuttua tehokkaammin. Ennen kuin sosiaalinen media toi koulukiusaamisen kaikkien tietoon, niin tuota ilmiötä ei ilmeisesti edes ollut olemassa.

Mutta kuitenkin voisi tuohon sosiaaliseen mediaan hiukan puuttua silläkin tavoin, että nuo vanhemmat katsoisivat mitä, sinne Facebookiin oikeastaan ladataan, ja samalla voitaisiin keskustella vakavasti siitä, että tuollainen koulukiusaaminen on vakava asia, joka voi sitten aiheuttaa myöhemmin seuraamuksia. Pahinta mitä voidaan tehdä näissä tapauksissa on se, että kukaan ei välittäisi kiusaamisesta ollenkaan. Eli tämä sosiaalisessa mediassa tapahtuva takapuolen kuvien lähettely ei varmasti ole mitenkään sellainen asia, joka johtuu vain nuoresta itsestään. Tällä haluan sanoa, että sellainen kiusaaminen, mikä näkyy Facebook-seinillä tai muissa paikoissa osoittaa sitä, että kodissa ei nuoren käytöksestä välitetä ollenkaan. Eli vanhemmat eivät seuraa sitä, mitä hän tekee Internetissä, tai muuten reagoi tuollaiseen hyvin ikävään toimintaan, joka saastuttaa koko kouluyhteisön ilmapiirin.

 Mutta kuten olemme huomanneet, niin kiusaamisessa on sellainen ikävä aspekti, että vain kaikkein törkeimmät tapaukset tulevat ilmi, ja itse kauhulla ajattelen sitä, että mitä nuo nuoret sitten keskenään tekevät? Jos aikuiselle tehdään sellaista, mitä nähdään sosiaalisessa mediassa, niin silloin kyllä voidaan ajatella niin, että nuoret eivät varmaan keskenään ole mitenkään helläkätisempiä. Eli se että aikuiselle käydään haistattelemaan julkisesti tai häntä kiusataan koko luokan voimin on melko harvinaista. Joten jos koulussa tilanne on mennyt siihen, että opettajien päälle käydään avoimesti, niin voin hyvin kuvitella sen, että mitä tuolla nuorten kesken sitten tehdään. Mutta hyvä että tämäkin asia on tullut nyt tietoon, ja opettaja on vienyt asian oikeuteen.

vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi

Rikosta edeltää usein vahingonteko tai vastaava toiminta, jolla kokeillaan vartiointiliikkeen tai viranomaisten reaktioita

Kun puhutaan rikosten ennustamisesta, niin aina pitää huomioida sellainen asia, että rikollinen todennäköisesti yrittää saada oman tekonsa piilotettua muiden rikosten sekaan. Siksi positivismi lehtikirjoittelussa on erittäin tärkeää, koska jos puhutaan jatkuvasti rikosten määrän kasvusta, niin silloin joku voi saada päähänsä sellaisia ajatuksia, että hänen tekemänsä rikos ikään kuin häviää muiden vastaavien tekojen joukkoon. Eli tämän takia voidaan sitten sanoa, että tietynlainen mediassa esiintyvä kirjoittelu lisää rikollisuutta. Kuitenkin myös tiettyjä tapauksia sattuu aina ennen kuin varsinainen rikos tapahtuu, eli varsinkin ovelat rikolliset testaavat vartiointiliikkeiden sekä poliisivoimien reaktionopeutta esimerkiksi rikkomalla ikkunoita erilaisissa kiinteistöissä.

Tuolloin he pyrkivät havainnoimaan sitä, että minkä vartiointiliikkeen auto tulee paikalle, koska varsinkin jos edessä on iso keikka, ja käytössä suhteellisen paljon miehistöä, niin silloin tietenkin tuota vartiointiliikettä kannattaa lähteä kuormittamaan, kun esimerkiksi murtoa lähdetään tekemään jonkun pankin tai aseliikkeen tiloihin. Samoin joskus rikolliset rikkovat tuosta kohteestaan ikkunoita ennen varsinaista iskua, jotta he voivat havainnoida sitä, että kuinka nopeasti poliisi tai vartijat ovat paikalla, ja samoin millaisia varusteita heillä on tehtävässä mukanaan. Tuolloin nuo rikolliset voivat sitten mitoittaa ajankäytön kohteessaan mahdollisimman tehokkaasti.

Mutta usein tilojen valvonta kameroilla tekee mahdolliseksi sen, että vartija ei ehkä tulekaan paikalle ennen kuin gangsterit ovat työn touhussa. Samoin noissa tiloissa saattaa olla monia hälyttimiä, joista ensimmäinen on pelkästään ikkunassa oleva hälytin, joka kertoo ikkunan olevan rikki. Ja sisällä saattaa sitten olla esimerkiksi lattian alla olevia paineantureita sekä infrapuna tai valonvahvistimella varustettuja kameroita, joita ei tilojen ollessa käytössä tietenkään ole kytketty päälle,ellei siihen ole jotain syytä.

Turha datan kerääminen vain kuormittaa järjestelmää,sekä täyttää kovalevyjä, mutta toki esimerkiksi työpaikkakiusaamista epäiltäessä voidaan tilavalvontaa käyttää tehokkaasti kiusajan paljastamiseen, ja sama koskee sellaista epäilyä, että yhtiön työntekijä varastaa esimerkiksi varastosta tavaraa, ja kuten tiedämme, niin työntekijän tekemät varkaudet voivat olla erittäin pahoja asioita, koska silloin saattaa tavaraa kadota miljoonien arvosta, ja työntekijä saattaa sitten tehdä noita tekoja toistuvasti, jolloin saattaa "hävikki" olla satoja televisioita tai älypuhelimia. Infrapunakamera muuten näkee naamioiden läpi, ja samoin tilassa voi olla mikrofoni, joka äänittää öiseen aikaan tapahtuvaa toimintaaa, ja tuon mikrofonin avulla saadaan sitten henkilöiden ääninäyte, jota voidaan verrata vaikka puhelimesta saatuihin näytteisiin, ja sitten voi käydä vähän ikävästi, jos puhelimessa sattuu olemaan oman liikkeen mies, kun tuota äänitettä verrataan puhelun äänitteeseen.

Vaikka vartija kävisi sisällä, niin hän ei laukaise mitään hälytyksiä, koska tuolla henkilöllä saattaa olla RFID-tunnistin mukanaan, jolloin tilan kameroita katsova henkilö tietää hänen olevan sisällä. Tai sitten tilassa on "äänetön hälytin". Tuo tarkoittaa sitä, että mitään hälytystä ei kuulu, kun varas menee sisään taloon. Kaikki tilan hälytykset näet tulevat vartijoiden kännyköihin, jolloin he voivat yllättää nuo varkaat paikan päältä, ja valvontakuva tulee yleensä noiden henkilöiden älypuhelimiin.

Varsinkin ulkomailla kannattaa vähän varoa, koska siellä on hiukan erilaiset aseita koskevat säännöt kuin Suomessa. Eli ulkomailla vartijoilla saattaa olla rynnäkkökiväärit, kun he tulevat hälytyksiin, ja joissakin maissa vartijoiden käytössä olevat voimankäyttö- sekä kiinniotto-oikeudet ovat todella laajat. Ja sitten pitää muistuttaa siitä, valvontavälineitä voi kuka vain ostaa, eli kameroihin eikä muihinkaan vastaaviin laitteisiin vaadita lupaa. Ja tilan valvontaan kelpaa esimerkiksi läppäri, jonka WEB-kameraa käytetään etäkäytön avulla.

Tuolloin vain näyttö pitää peittää mustalla muovilla, jolloin ei kukaan ehkä huomaa, että tarkkailja katsoo tilassa tapahtuvaa toimintaa, ja tietenkin esimerkiksi pelit auttavat kuvan saamisessa.koko tilasta. Eli tuollainen pieni läppäri vain laitetaan kirjahyllyn päälle auki muka koristeeksi tai muistoksi tekstillä "pomon ensimmäinen kone", ja sitten sitä vain käytetään valvontaan, Sopivasti asemoitujen pelien kautta voi tarkkailija katsoa, mitä tilassa tapahtuu, ja vaikka kuvasta ei heti saisi selvää, niin kuvankäsittelyohjelmien avulla voidaan melko mitättömistä heijastuksista saada paljon informaatiota irti. Samalla tavoin muuten esimerkiksi valtiot testaavat vastapuolen reaktioita, Niiden lentäjät koukkaavat hiukan toisen maan ilmatilan kautta, jotta heidän tiedustelu-upseerinsa voivat testata sitä, että kuinka nopeasti sekä herkästi nuo omat hävittäjät lähtevät tunnistuslennolle.

vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi

Lain pilkun tarkasta noudattamisesta voi olla jossain tapauksessa enemmän haittaa kuin hyötyä

Laki on tietenkin asia, jota jokaisen ihmisen olisi noudatettava, mutta oletteko koskaan ajatelleet, että asia on niin, että joku ihminen voi käyttää lakia väärin hyväkseen. Eli kun hän rikkoo jotain lakia, niin silloin tarkoitus on vain hyötyä henkilökohtaisesti jostain asiasta, ja lain rikkominen oikeassa tilanteessa voi saada aikaan sellaisen asian,että henkilö hyötyy aivan suhteettomasti tuosta ehkä hyvinkin pienenä asiana pidetystä jutusta.

Yksi laki jonka rikkomisesta joku voisi saada suhteetonta hyötyä ovat yhdysvaltain asevoimien “homoseksuaalien palveluksen estävä ohjesääntö”, jonka ansiosta voi käydä niin, että henkilö saa vaikkapa NAVY SEAL-koulutuksen, mutta kun sitten “kantti ei kestä” kun lähdetään tehtävään, niin silloin vain hypätään sänkyyn toisen pojan tai tytön kanssa, ja silloin tietenkin ohjesäännön mukaan seuraa potkut armeijasta tai tässä tapauksessa laivastosta.

Tuolloin syynä kuitenkin on ihmisten mielestä “mitätön lakipykälä”, joka kuitenkin mahdollistaa ikään kuin “kunniallisen karkuruuden”. Tuosta asiasta ei muualla mitään syytteitä edes nostettaisiin, mutta kun paikka sattuu olemaan asevoimat, niin silloin tietenkin seurauksena on ainakin joissain tapauksissa ollut erotus.

Mutta oletteko ajatelleet, että tuolloin henkilö voisi ihan helposti välttää todellisen sotapalveluksen jossain Afganistanin kaltaisessa paikassa, eikä silloin tarvitse sanoa pelkäävänsä tehtävää. Riittää että jää kiinni suhteesta toiseen samaa sukupuolta olevaan henkilöön, ja sitten koko tehtävästä “luistamisen” voi laittaa jonkun pikkumaisen sotapoliisin syyksi.

Ja sitten tietenkin voi henkilö kotipuolessa sitten sanoa kaikille, että “halusin olla NAVY SEAL ja tehdä tehtäväni kunnolla, mutta en voinut tuolle “taipumukselleni yhtään mitään”, ja siksi minut erotettiin juuri ennen tehtävää, joka olisi suuntautunut suoraan Afganistanin upeille vuorille, ja siellä sitten olisin saanut varmasti paljon aikaan”. Ja sitten tietenkin tuo henkilö olisi reputettu tuolloin erään hyvin tunnetun pykälän perusteella tuosta tehtävästä. Eli ei varmaan ole tämä tilanne mitenkään outo myöskään muualla. Ensin pyritään kovalla työllä erikoisjoukkoihin, joihin pääsy tietenkin vaatii todella paljon tuolta mieheltä tai naiselta.

Sitten  tietenkin tuon osaston tavoitellut symbolit tulevat henkilön uniformun hihaan, ja häntä takuulla ihaillaan. Kuitenkin jokainen meistä varmasti voi kuvitella, että todelliseen taisteluun lähteminen on takuulla stressaavaa, ja jos silloin sattuu tulemaan “vellit housuun”, niin silloin ei enää ole peiliin katsominen helppoa.

Mutta koko homma voisi hoitua sillä, että henkilö joko hankkiutuu homoseksuaaliseen suhteeseen,tai sitten vain yksinkertaisesti jää kiinni homoelokuvien katselemisesta. Ja tuon kuuluisan “nimettömän puhelinsoiton voi sitten joku kaveri tai henkilö itse käydä soittamassa. itse en ole noissa tehtävissä ollut, mutta kuitenkin toivon että kukaan ei tästä hernettä nenään vetänyt. Eli kuten varmaan arvaatte, niin tarkoitus oli vain pohtia sitä, että mikä voisi olla tällaisen lain tai asetuksen varjopuoli. Ja lakia on noudatettava koska se on laki, jonka rikkomisesta voi saada rangaistuksen, ja muuta syytä ei lain noudattamiseen tarvitse olla.

hkimmo.blogspot.fi

Kiristikö KGB CIA:han "Operation Paperclipin" yhteydessä liittyneitä SS-miehiä sillä, mitä he ehkä tekivät keskitysleireillä?

On olemassa asioita, joiden kanssa pitää aina olla hiukan varovainen. Yksi niistä on sellainen ajattelutapa, että kaikki asiat ovat ikään kuin mustavalkoisia. Eli tällaiseen ajatteluun kuuluu sellainen asian, että ihminen ikään kuin ajattelee kaikista asioista samalla tavoin kuin muut, tai että joku asia on jokaiselle ihmiselle maailmassa hyväksi. Kun puhutaan rikoksesta tai vastaavasta asiasta, niin silloin tietenkin ihmisille tulee eteen ajatus, että “hovimestari on murhaaja”, mikä on oikeastaan dekkarien klassikko.

Kuitenkin itse olen sitä mieltä, että monissa rikoksissa hovimestari ei ole oikeasti mitenkään loistava tarjokas murhaajan paikalle,koska se ei häntä mitenkään palvele. Hovimestari on näet tuollaisen perheen palkollinen, joka tarkoittaa työsopimusta sekä muita asioita, jotka kuuluvat vain tuollaiselle palkolliselle henkilölle, eli jos hänen palkkaajansa haluavat, niin kyseinen hovimestari saa lähteä talosta saman tien. Eli kuten varmaan arvaatte, niin hovimestari ei tuosta talosta tai muusta omaisuudesta saisi yhtään mitään, joten murha tietenkin on tuossa tapauksessa hyödytön teko, joka vaarantaa myös hänen omat työnhakumahdollisuutensa. Hovimestari saattaa tuntea isäntäväen jokaisen asian, sekä myös tietää asioita, jotka eivät heille olisi eduksi.

Tämän takia palvelusväen esimiehen kanssa pitää tulla jonkin verran kuitenkin toimeen, koska esimerkiksi lapset eivät ehkä osaa varoa tuota henkilöä, joka saattaa olla ikään kuin “kalustoon kuuluva”, ja sitten kertoa hänen kuultensa asioista, joista ei ehkä ole aina hyvä puhua. Kuitenkin olen miettinyt tuota juonta melko paljon, ja saattaisi olla niin, että tuo hovimestari sitten kuitenkin olisi toiminut jonkun muun tahon pyynnöstä kuin omasta tahdostaan. Kun mietitään hovimestarin asemaa esimerkiksi kirjallisuudessa sekä hänen suhdettaan talon isäntäväkeen, niin silloin tietenkin tulee heti mieleen sellainen asia, että olisiko isäntäväki ehkä vangittu tuohon taloon.

Tuollainen ajatus romaanin juonesta voisi olla sellainen, että pahikset kuten mafia tai joku ulkomainen tiedustelupalvelu voisivat ottaa jonkun perheen tilan haltuunsa uhkaamalla heitä aseella, ja sitten ottaa nuo maat “omistukseensa”, jolloin nuo onnettomat sitten vain toimisivat “kilpimiehenä” tuossa julmassa leikissä. Kun puhutaan tällaisista kirjailijoiden luomista  tapauksista, niin tietenkin mieleeni tulee heti Frederik Forsythin kirjoittaman “Odessan miesten” Eduard Roschmann ja hänen palvelijansa “Oscar”, joka sitten saattoi saada tehtävän, että hänen pitää sitten hoitaa tuo sotarikollinen pois päivältä, kun häntä ei enää tarvittu. Eli tällä tavoin voidaan luoda ajatus siitä, että oliko tuo Roschmannin yhtiö vain peiteyhtiö, joka kanavoi rakettitekniikkaa koskevaa tietoa esimerkiksi Neuvostoliiton sekä USA:n välillä toimivien asekauppiaiden kanssa.

Eli olisiko tuo kuvitteellinen mies sitten jäänyt kiinni teoistaan, mitä hän teki Riiassa vangituille juutalaisille Neuvostoliiton tiedustelulle, joka sitten olisi alkanut kiristää tuota miestä, jonka tuntomerkkinä on ratsupiiska sekä tapana lyödä vankeja kasvoihin. Kyseinen hahmo on saanut ilmeisesti vaikutteita todellisesta SS-kapteenista nimeltään Christian Wirth, joka toimi pahamaineisen SS- Obergruppenführer eli kenraali Odilo Globocnikin sihteerinä sekä adjutanttina hänen toimiessaan “Aktion Reinhardin” sekä kuolemanleirien  komentajana surmaten erittäin suuren määrän juutalaisia Hitlerin järjestämissä vainoissa. Wirth tunnettiin raakuudestaan, ja hän saattoi lyödä vartijoita tai vankeja kasvoihin ratsupiiskalla, jos nämä eivät noudattaneet SS:n antamia ohjeita. Tuosta hyvin epämiellyttävästä henkilöstä voitte lukea Holocaustista kertovista lähteistä, vaikka itse olen sitä mieltä, että kyseinen epäonnistunut poliisimies saattoi olla osittain pakotettu tuohon tehtävään, ja ehkä häntä oli uhattu sillä, että koko leirillinen vankeja poltetaan elävältä jos hän ei tee noita julmuuksia.

Mutta tietenkin asia on niin, että tuota kapteenia voidaan silti pitää pahuuden ruumiillistumana, eli hän oli kuitenkin melko innokas toteuttamaan saamiaan käskyjä, ja mikään pulmunen hän ei todellakaan ole ollut. Mutta häneen kohdistuva mustamaalaus saattaa johtua siitä, että kyseinen kapteeni oli varsin ikävää seuraa sodan jälkeen, koska hän työskenteli lähinnä noiden kansanmurhaa koskevien asioiden parissa, ja siksi saattaa olla niin, että tuo henkilö olisi ehkä voinut paljastaa erittäin monia muitakin tuossa operaatiossa työskennellyttä henkilöä, joista osa työskenteli sitten sodan jälkeen saksan talouselämässä tai länsimaiden ja ehkä myös neuvostoliiton tiedustelussa.

Ja siksi hänet ehkä sitten sodan lopulla surmattiin, jotta nuo “ei niin näkyvällä paikalla” olleet henkilöt sitten pääsisivät kuin koira veräjästä. Eli oli paljon upseereita, joiden tehtäviin kuului sodan aikana tuohon kammottavaan operaatioon kuuluva “back office”-työ. Eli he eivät seisoneet jokaisessa kuvassa ruumiskasojen keskellä poseeraamassa kameroille, ja siksi he saattoivat päästä kuin koira veräjästä. Noita henkilöitä olivat esimerkiksi paperityöntekijät, jotka pitivät vangeista debit-kredit-kirjanpitoa, millä pidettiin kirjaa siitä, että vangit eivät olleet karanneet, tai sitten lääkärit, jotka valikoivat kaasukammioon menevät henkilöt.

Mutta kun palataan Forsythin kirjaan, niin tuollainen sotarikollinen on erittäin hyvä kiristyksen kohde esimerkiksi tiedustelupalvelulle, ja itse olen myös miettinyt, että painostiko KGB ehkä  CIA:han värvättyjä entisiä SS-miehiä noilla itärintaman sekä kuolemanleirien tapahtumilla, jotta se sitten saisi pumpattua tietoja noista NATO:n tiedusteluoperaatioista varsovan liiton maissa, ja jos tuo henkilö olisi tehnyt vastarintaa, niin KGB olisi silloin voinut vakuuttua siitä, että tuollainen henkilö olisi päätynyt hirteen Israelissa. Mutta pulassa olisi silloin ollut myös tuon henkilön värväämisestä vastuussa ollut upseeri, jonka olisi pitänyt ottaa selvää siitä, millaisen henkilön hän oli CIA:han ottanut. Itse uskon, että “Operation Paperclip” ei varmasti olisi ollut kaikille ihmisille mieleen, koska tuolloin olisi varmasti ollut hiukan kiusallista, että USA:n lentokoneita tai avaruusaluksia suunnittelivat samat miehet, jotka olivat olleet vastuussa V-aseiden kehityksestä, eikä sen yhteydessä varmaan saanut värvätä mitään keskitysleirien vartijoita.

vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi