Suuret johtajat ovat aina pitäneet siitä, että heidän johtamisosaamistaan sekä älyllisyyttän sekä filosofista ajatteluaan korostetaan, ja esimerkiksi Perikles Ateenan suuri johtaja, joka kuvattiin mielellään kypärä takaraivolle työnnettynä rakasti filosofiaa, eli hän kokosi ympärilleen suuren joukon Ateenan nimekkäitä ajattelijoita, joiden hän ilmeisesti ajatteli lisäävän poliittista painoarvoaan tuossa kaupunkivaltiossa, joka markkinoi itseään suurena demokratiana. Joidenkin ihmisten mielestä koko "Perikleen piiri" on oikeastaan maksettua seuraa, jonka avulla tuo suuri johtaja halusi esitellä ystäväpiiriään. Filosofit olivat tarkkoja siitä, kuka heidän kanssaan oikeasti istui, ja siksi he kirjoittivat välillä hyvin provokatiivista tekstiä, jotta tekstien kopioijat jäisivät kiinni. Näet tuossa antiikin Ateenassa moni poliitikko halusi saada mainetta filosofina.
Tuohon piiriin kuuluivat tietenkin suuret filosofit kuten Sokrates sekä Platon, joista jälkimmäinen pilkkasi Perikleen vaimoa Aspasiaa eräässä näytelmässään. Siinä Platon kuvailee tuota älykästä naista pelkäksi ulkokullatuksi prinsessaksi, mutta itse mietin aina, että oliko tuossa Platonin tarinassa mainittu Aspasia oikeastaan tarkoittanut Periklestä itseään. Eli eihän Platonin sopinut ruokkivaa kättä puraista, joten ehkä hän tarkoitti pilkkakirjoitelmassaan oikeasti Periklestä. Ateenan suuri poika toki oli nimensä tuolle ystäväpiirilleen antanut, ja ehkä hän oli itse asiassa antanut piirin käyttää puutarhaansa sekä sadekatostaan kokoontumisissa, ja siksi esimerkiksi Perikleeltä sallittiin asioita, mitä muilta oli tuossa piirissä kiellettyjä.
Kukaan ihminen Ateenassa ei koskaan olisi kuitenkaan tuota johtajaa rohjennut pilkata, koska se olisi saattanut merkitä erittäin pahoja vaikeuksia, koska Perikleen asema tuon kaupungin johdossa oli melkein täysin ehdoton. Samoin nuo filosofit sitten saivat ehkä asua tuon miehen kotona, ja koska filosofit tietenkin olivat kaupungin suuria julkkiksia, niin Perikles sitten istui sekä näyttäytyi mielellään noiden henkilöiden seurassa. Ja ehkä hän jossain vaiheessa jopa esitti yhden oikean mielipiteenkin. Tai sitten hän tukeutui haamukirjoittajiin, eli hänellä saattoi olla kaksi piiriä, joista hän sitten kopioi mielipiteitä, ja kantoi niitä toiselle piirille. Jos hän olisi tuosta jäänyt kiinni, niin siitä olisi seurannut perikato sekä naurunalaiseksi joutuminen.
Se että pilkkasiko Platon tuota naista tietoisesti kirjoittaessaan Meneksenosta, riippuu siitä miten tuo teksti oli vaikuttanut tuohon naiseen. Jos Aspasia oli alkanut itkeä tai raivota tekstin kuullessaan, ja Platon oli tarkoittanut piikittelyn Perikleelle, niin silloin teki tuo nainen anteeksiantamattoman virheen. Hän paljasti Platonille, että hän oli tekstien takana. Toki Aspasia oli erittäin hyvä puhuja sekä puhetaidon opettaja, mutta oliko tuo Platonin piikittely kohdistunut Perikleeseen, silloin kuin Aspasia ei ollut paikalla. Jos sitten tuo teksti ei tyydyttänyt Platonia tai Sokratesta, joille Perikles piti puhettaan, ja hän sitten oli kotona itkettänyt vaimoaan, niin tapaus on saattanut päätyä Platonin korviin.
Eli nuo filosofit olivat miehiä, joiden tehtävänä oli kuunnella ihmisiä eli myös naiset sekä helootit saivat puhua heidän kanssaan, ja ehkä joku sitten tuli Platonin luokse, ja sanoi, että tämä oli tapeettoman julma Aspasiaa kohtaan, joka ehkä oli pakertanut tekstien parissa puoli yötä. Tai että oliko Meneksenos oikeastaan julkaistu jollain Platonin salanimellä, ja sitten joku oli nostanut asiasta metelin, ja tällöin paljastanut Platonille, että Perikles plagio tekstejä. Ehkä tuo Meneksenos oli kirjoitettu klassiseksi provokaatioksi, jotta ne jotka muilla omia töitään teettivät jäisivät kiinni, ja tulisivat iäksi erotetuiksi tuosta filosofien yhteisöstä.
charelesfort.blogspot.fi
Comments
Post a Comment